Puhe eduskunnassa, tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea

Puheet • 02.02.2011

Arvoisa puhemies,

Tulevaisuusselonteko on tärkeä asiakirja, tiekartta tulevaisuuteen, matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, ja tulevaisuusvaliokunta on tehnyt tässä mittavan työn. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan yhä enemmän konkretiaa, tarvitaan ilmastolaki, jossa linjataan vuosittaiset päästövähennykset, säädetään hiilibudjetoinnista, jonka avulla päästään tavoitteisiin. Viime päivinä on joidenkin puolueiden osalta epäilty ilmastonmuutoksen torjunnan mielekkyyttä. On jopa esitetty, että Suomi jäisi pois kansainvälisistä sitoumuksista. Sitä on vaikea ymmärtää, saati hyväksyä. Aurinko, tuuli, sade, ei niitä voi käskeä. Olemme kaikki samassa veneessä, saman sään armoilla. Ilmastonmuutos on suuri vaikuttaja siihen, miten hyvin ihmiset ja luonto voivat ja miten työllisyys ja talous kehittyvät. Ei Suomi voi yksinään mitään, vaan meidän on sitkeästi neuvoteltava muiden maiden kanssa. Kuka voisi käskeä myrskyn pois? Entä kuivuus ja tukahduttava helle? Nämä jos mitkä vaativat kansainvälisiä neuvotteluja. Emme voi laistaa omaa velvollisuuttamme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Entä jos joku laistaa ja perässä laistaa toinen?
Meillä on vain yksi yhteinen maapallo ja sen rajalliset resurssit. Suomen energiapolitiikan olisi viisainta tukeutua uuden ajan uusiutuvaan energiaan, jossa myös pienen mittakaavan hajautetut tuotantoyksiköt ovat mukana. Paras ratkaisu on hajautettu ja monipuolinen uusiutuvan energian järjestelmä älykkäillä sähköverkoilla. Energiankulutus vähenee vääjäämättä, koska nykyinen tuhlaava elämäntapa ei voi jatkua. Maapallon kantokyky ei sitä kestä. Meillä on paljon potentiaalia metsähakkeelle, tuulivoimalle ja aurinkoenergialle. Erityisesti aurinkoenergian odotetaan olevan kannattavimmillaan integroituna rakennusten rakenteisiin, kuten julkisivuihin tai ikkunoihin. Pientalojen asukkaat ja kerrostaloyhtiöt voivat asentaa tuulimyllyjä katoilleen. Toisina aikoina talo on yliomavarainen sähkön suhteen, jolloin ylijäämäsähkö syötetään verkkoon. Sähköverkonhaltija voi ottaa tuotannon verkkoonsa, mutta nykyisin siitä ei tarvitse maksaa korvausta. Oikeudenmukaisinta olisi, että sähköyhtiö huomioisi laskutuksessaan vastaanottamansa sähkön. Muutos onkin tehtävä sähkömarkkinalakiin ja käytännössä asian voi toteuttaa helposti kahteen suuntaan pyörivillä sähkömittareilla, kuten Ruotsissa tehdään.

Hyöty ulottuu myös työllisyyteen. Konepajoille ja teknologiateollisuuteen saadaan työtä, myös laitteiden asentajille saadaan työtä. Kompensaatio paikallisen sähkön tuottajalle kannustaa sähkönkulutuksen reaaliaikaiseen mittaamiseen ja energiansäästöön. Laajassa mittakaavassa kehitystä vie eteenpäin älykäs kaksisuuntainen sähköverkko, joka on kustannustehokas ja mahdollistaa käyttövarmuudeltaan korkeatasoisen sähkönjakelun. Energiaa ei pidä käsitellä vain tuotantopanoksena. Oleellista on ilmastoystävällisten rakenteiden kehittyminen ja suuri murros, jonka tulevat kääntämään voitokseen parhaiten sopeutuvat ja uuden teknologian kärjessä olevat maat.

On hyväksyttävä se, että ilmastonmuutoksen torjunta maksaa aluksi, mutta tilanne on talouden kannaltakin katastrofaalinen, jos mitään ei tehdä nyt. Energiatehokkuus on kaikkein kustannustehokkain keino vähentää päästöjä, ja siksi tarvitaan energianeuvontaa ja tietoja eri vaihtoehdoista niin työpaikoille kuin yksityisillekin kuntiin sekä työ- ja elinkeinokeskuksiin. Satsaukset innovaatiotoiminnan kehittymiselle ovat avainasemassa. Ja nyt ei ole kyse vain rahasta vaan siitä, että saadaan ideoiden vaihtoa, innovaatioverkostoja, paljon uusia mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille. Haasteena on riittävän riskirahan saaminen, eivätkä tiukat rahoitusehdot saa liiaksi kuristaa keksijän vapautta.

Lisää toimia tarvitaan välttämättä, ehdottomasti: teollisuuden energia- ja materiaaliverot, pakkausverot, ruuhkamaksut, joukkoliikenne aidosti edulliseksi, sähkölaitteiden valmiustilan kielto, kierrätyksen ja uusiokäytön tehostaminen huippuunsa. Koko elämäntavan muutos. Ei haaskata materiaa oikkujen vallassa. Teknologian mahdollisuudet ovat mittavat, esimerkiksi valaistuksessa siirrytään ledeihin, akkuteknologia kehittyy, jolloin uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä voidaan varastoida, ja sähköautot ovat vahva osa lähitulevaisuutta. Metsäteollisuuden uudistuminen, uudet tuotteet, puurakentaminen ja luonnon monimuotoisuus ovat niin ikään keskeisimpiä asioita.

Ympäristömaksut kohdistuvat tasaisesti kaikkiin, joten samalla on huolehdittava, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat pienituloiset saa kohtuutonta taakkaa. Pienituloisten tulonsiirtoja on lisättävä korottamalla perustoimeentuloa ja painottamalla työveron kevennykset pienituloisille.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com