Puhe eduskunnassa, vuoden 2013 budjetin lähetekeskustelu

Puheet • 20.09.2012

Arvoisa puhemies,

Näinä vaikeina aikoina on tärkeää huolehtia tulonsiirroista pienituloisille ja on tärkeää tasapainottaa taloutta ekologisesti kestävällä tavalla. Yhtä tärkeää on myös uutta kasvua ja työllisyyttä tukevat toimet. Yksi keskeinen Suomen tulevaisuuden kohtalon kysymys on se, kuinka hyvin onnistumme turvaamaan ict-alan rajua rakennemuutosta, kuinka hyvin onnistumme pitämään osaajat Suomessa, onnistumme pitämään sen osaamisen ja näiden ihmisten työpanoksen kotimaassamme. Monissa perheissä tunnetaan tällä hetkellä hätää tulevista yt-neuvotteluista, ja siksi on todella tärkeätä, että on muutosturvaa myös korkeasti koulutetuille ihmisille.

Hallituksella on hyviä toimia uuden kasvun luomiseksi, kuten innovaatioyrittäjyyden tukeminen t&k-verovähennyksellä ja tuki startup-yrittäjyydelle. Silti perään vielä keinoja, jotka paremmin auttavat henkilökohtaisesti näitä hädänalaisia. Yksi hyvä konsti on Protomo eli korkeasti koulutettujen oppisopimuskoulutus. Toki starttiraha yrittäjyydelle ja kaikki tuki uudelle yrittäjyydelle on tärkeää huomioida. Ministeri Häkämies mainitsi tässä keskustelussa aiemmin näiden osaajien panoksen käyttämistä uusilla aloilla. Mielestäni se on erittäin hyvä ajatus. Voimme muun muassa edistää vihreää taloutta uudella, yllättävällä tavalla. Mieleeni tulee esimerkiksi älykkäät sähköjärjestelmät, erilaiset puhtaat teknologiat, joissa ict-alan osaajien ammattitaito voi olla hyödyksi.

Arvoisa puhemies,

Valtion budjettiesitys on 54 miljardin euron kokonaisuus, joka tullaan hyvin huolellisesti käsittelemään syksyn mittaan valiokunnissa, erityisesti valtiovarainvaliokunnassa, ja samalla käsitellään huolellisesti myös budjettiesitykseen liittyvät verolakimuutokset. Eduskunta perinteisesti myös paikkaa sellaisia puutteita, mitä budjetista löydetään, kaikkein kipeimpiä tarpeita. Nostan tässä muutaman yksityiskohdan, joille toivon huomiota ja ymmärrystä valiokuntakäsittelyissä.

Lainauskorvausmäärärahat, joihin kirjailijat toivovat tuntuvaa korotusta, on yksi kysymys. Lainauskorvausmääräraha on korvaus tulon menetyksestä kirjailijalle, latauksista ja lainauksista. Tällä hetkellä tuki on enimmäkseen symbolinen, koska se on niin kovin pieni, mutta se on yhtä kaikki todella arvostettu, ja toivotaan, että tuki olisi isompi osa elantoa. Myös valtiovarainvaliokunta on painottanut tätä käsittelyssään. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi syksyllä 2011 mietinnössään lainauskorvausmäärärahojen olleen koko olemassa olonsa ajan riittämättömällä tasolla. Valiokunta totesi pitävänsä välttämättömänä lainauskorvauksiin varatun määrärahan nostamista sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamisesta. Valiokunta myös kiirehti toimenpiteitä opetus- ja tutkimuskirjastojen ottamiseksi korvauksen piiriin. Huomion arvoista on myös se, että verrattuna muihin Pohjoismaihin meillä nämä lainauskorvausmäärärahat ovat todella alhaisella tasolla.

Arvoisa puhemies,

Toinen keskeinen asia on YK:n vammaissopimuksen ratifiointi, joka on merkittävä ihmisoikeuskysymys. YK:n vammaissopimus käsittelee muun muassa esteettömyysasioita, vammaisten henkilöiden riittävää toimeentuloa, heidän oikeuttaan palveluihin, mahdollisuutta tehdä työtä ja oikeutta asua, missä haluaa. Vammaissopimuksen ratifioimiseen liittyen Invalidiliitto on lähestynyt eduskuntaa lausunnolla, jossa he toteavat, että perus- ja ihmisoikeuksien valvonnan tehostamisen osalta Invalidiliitto haluaa kiinnittää huomiota YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen ratifiointiprosessiin, joka on tarkoitus toteuttaa tällä hallituskaudella. YK:n vammaissopimus edellyttää kansallista seurantamekanismia ja valtiollisen yhteystahon nimeämistä. Suomessa ei ole sopimuksen edellyttämää seurantamekanismia. Invalidiliitto vaatii, että valtion talousarvioon varataan määräraha elimen perustamista varten. Hyvin perusteltu esitys, jotta ratifiointiprosessi etenee.

Kolmas seikka, arvoisa puhemies, on sotainvalidit. Sotainvalidien veljesliitto on nostanut jälleen kerran esiin invaliditeetin asteen varsinkin siitä näkökulmasta, kuinka epäreilusti se kohtelee palveluiden osalta niitä, joiden sotavamma on määritelty 10-15 prosentin suurusluokkaan. Heidän ei ole mahdollista saada samanlaisia ruokapalveluita, pyykinpesua, siivouspalveluita kuin muilla sotainvaliditovereilla, joilla mahdollisesti on korkeampi invaliditeettiaste, joten invalidit vetoavat siihen, että valtioneuvosto vuoden 2013 budjettia laatiessaan hyväksyisi lievävammaiset 10 ja 15 prosentin sotainvalidit kuntapalveluihin oikeutetuiksi. Mielestäni tämä on senkin takia perusteltua, että näitä lievästi vammaisia invalideja on elossa enää noin 3 000 henkilöä. Sitä paitsi invaliditeetin prosenttiosuuden määrittely on kovin haastavaa. Olen kuullut täällä lääkärikollegojen selittävän, että se ei välttämättä ole niin yksiselitteistä, millä asteikolla tai perusteella invaliditeetti on määritelty.

Arvoisa puhemies,

Vielä viimeinen yksityiskohta, jota pidän tärkeänä, on naisverkoston aloite siitä, että Kelan äitiyspakkausmäärärahaa korotettaisiin. Tätä määrärahaa ei ole korotettu sitten vuoden 1994, joten tämä esitys on siinä mielessä perusteltu. Äitiyspakkaus on tärkeä tulevan vauvan perheelle, mutta se tukee myös kotimaista työtä, sillä pakkauksen tuotteet ovat pitkälti kotimaisia. Äitiyspakkaus on hieno suomalainen asia, ja me voimme olla tästä ylpeitä. Kela on muuten lähettänyt prinsessa Victoriallekin tällaisen suomalaisen äitiyspakkauksen.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com