Puhe hallituksen esityksestä Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymiseksi

Puheet • 18.10.2016

Arvoisa puhemies,

Ilmastonmuutoksen seuraukset ihmisille ja luonnolle ovat katastrofaaliset, jos nykymeno jatkuu. Pariisin sopimus luo toivoa. Se toi uuden kunnianhimoisen lämpenemisrajan, kun nousu pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen.

Tämä vaatii tuekseen kunnianhimoiset toimet. On kysymys siitä, että lapsilla ja heidän lapsillaan on hyvä olla Maapallolla. Kaikille riittää ruokaa, on viljelykelpoista maata. Luonnon monimuotoisuuden rapistuminen saadaan pysäytettyä. Maailma ei kohtaisi valtavaa ilmastopakolaisuutta, pienet saarivaltiot eivät hukkuisi veden varaan. Meret eivät happamoituisi, kalat ja korallit selviäisivät. Jääkarhut säästyisivät sukupuutolta. Suomalaiset lapset voisivat rakentaa lumiukkoja.

Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä globaalin 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan jo vuonna 2024, jos päästöjä ei nopeasti leikata. Maailma on jo liki asteen lämpimämpi kuin esiteolliseen aikaan. Korkeisiin lämpötiloihin liittyvät sääilmiöt — kuivuus, tulvat, maanvyörymät ja hirmumyrskyt — ovat planeetalla lisääntyneet. Niihin on sopeuduttava ja varauduttava ennakolta.

Pariisin ilmastosopimus on solmittu vuoden 2020 jälkeiselle ajalle ja mukana on 195 maata. Sopimus astuu voimaan 4. marraskuuta. Maat sitoutuvat vapaaehtoisiin päästövähennyksiin ja sitoutuvat toimittamaan päästötietojaan avoimesti. Päästölupauksista keskustellaan viiden vuoden välein. Teollisuusmaiden 100 miljardin dollarin vuosittaista ilmastorahoitusta kehitysmaille pidetään lähtötasona ja uutta rahamäärää on pohdittava pian.

Nykyinen EU:n päästövähennystavoite, 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ei riitä kattamaan edes 2 asteen tavoitetta. Päästöistä täytyy leikata vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa 1,5 asteen tavoite on otettava tosissaan energia- ja ilmastostrategiassa. Tarvitaan uusi tukijärjestelmä uusiutuvalle energialle, ympäristölle haitallisia tukia on karsittava ja fossiilisista polttoaineista luovuttava. Kaikilla sektoreilla on saavutettava päästövähennyksiä kiireellisesti.

Maankäyttösektoria ei ole vielä sisällytetty EU:n päästövähennystavoitteisiin, mutta tämä tulee muuttumaan vuodesta 2020 lähtien. Komission tuore esitys kannustaa kestävään metsätalouteen ja biotalouteen, sillä se pyrkii varmistamaan hiilinieluvaikutuksen pysymisen historiallisesti samalla tasolla kuin aiemmin. Ilmastopolitiikka voi olla uskottavaa vain, jos siinä verrataan nykytilanteen ilmastovaikutusta tulevaisuuden ilmastovaikutukseen.

Biomassalla on päästöjen osalta energiakäytössä nollakerroin ja hyvä niin. Sen päästöjä ei siis lasketa nykysäännöillä päästökaupan tai muun energiapolitiikan alalla. Bioenergia ei ole hiilineutraalia ja metsäkato vähentää hiilinieluja. Näin ollen on loogista, että päästöt huomioidaan maankäyttösektorilla.

Arvoisa puhemies,

EU:ssa tarvitaan myös sitova välitavoite päästöjen vähentämiselle vuodelle 2025. Nopea päästöjen vähentäminen turvaa ilmastoa ja luontoa hallitsemattomilta muutoksilta. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi koko ihmiskuntaan ja kaikkiin ekosysteemeihin, jos sitä ei torjuta kiireellisesti. Nyt kun maailma on herännyt ilmastonmuutoksen todellisuuteen, on valtava kysyntä puhtaalle, energiapihille teknologialle ja uusiutuvan energian innovaatioille.

Hallituksen leikkaukset tutkimuksesta, yliopistoilta ja Tekesiltä lyövät valitettavasti korville tätä tavoitetta. Myös perustutkimus on todella tärkeää. Monet uudet innovaatiot kumpuavat perustutkimuksen kautta selvinneistä luonnonilmiöistä. Aina emme edes tiedä, kuinka monen vuoden päässä mitattavat sovellukset ja hyödyt ovat. Siksi tieteentekijöille tulee antaa enemmän työrauhaa eikä kuristaa luovuutta leikkauksin.

Ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa koskettava uhka, jonka päästäminen karkaamaan käsistä tarkoittaa ihmisen elinolosuhteiden, talouden ja luonnon monimuotoisuuden romahtamista. Velvollisuutemme lapsiamme kohtaan on estää tämä.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com