Puhe hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi

Puheet • 07.03.2017

Arvoisa puhemies,

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tarvitaan ja sen tavoitteet ovat tärkeitä: turvata hyvät palvelut koko maassa, kaventaa terveyseroja ja panostaa varhaiseen puuttumiseen ja perusterveydenhoidon vahvistamiseen. Kun ihminen saa nopeasti apua, eikä häntä pompoteta luukulta toiselle, tarve raskaammille, korjaaville palveluille vähenee. Palvelut täytyy siis yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi.

Hallituksen malli uhkaa tehdä palveluista monikansallisten yritysten markkinat. Järjesti palvelut sitten kuka tahansa, on pidettävä huoli hyvistä terveyspalveluista, joiden on oltava pääsääntöisesti julkista tuotantoa. Tämä siksi, että voimme taata julkisen terveydenhuollon laadun ja parantaa puutteet. Tarpeen mukaan voidaan täydentää julkista terveydenhuoltoa ostopalveluilla esimerkiksi tilanteissa, joissa lääkärijonot ovat kasvaneet liian pitkiksi. Pitäisin myös järkevänä, että osa sosiaalipalveluista jäisi kunnille. Esimerkiksi vanhustenhoivan voisi vielä jättää kuntien vastuulle, jottei se jää uudistuksessa jalkoihin. Nyt tuntuu siltä, että hallituksen uudistus on kerralla niin suuri, että uhkana on siirtymävaiheen kaaos.

Hallituksen esitys tuo mammuttimaiset tilaaja-tuottaja-organisaatiot. Ne tuovat himmelin ja hallintobyrokratiaa. Julkinen palvelu pakkoyhtiöitetään valinnanvapauden nimissä. Tätä ei voi hyväksyä. Yhtiömuoto liikesalaisuuksineen ei sovi julkiseen palveluun. Julkista terveydenhuoltoa ei pidä murentaa, sillä yksityinen monipoli vasta kalliiksi tuleekin.

Pakkoyhtiöittämisestä ja ideologisesta valinnanvapausmallista on luovuttava. Pienten yritysten mukanaolo palvelujen tuottajina voidaan turvata antamalla asiakkaalle julkisen palvelun vaihtoehtona palveluseteli. Usein palveluja tarvitsevat henkilöt voisivat henkilökohtaisen budjetoinnin kautta valita itselleen sopivia palvelukokonaisuuksia. Vammainen ihminen saisi itse päättää, kenen kanssa asuu ja missä asuu. Julkisten palvelujen on oltava hyvällä tolalla, sillä on paljon heikkoja ja sairaita ihmisiä, jotka eivät jaksa tehdä valintoja ja vertailla palveluntuottajia.

Myös monet sosiaalipalvelut ovat lähipalveluja ja niiden organisointi olisi selkeämpää pienemmillä tuotantoalueilla erityisesti isossa Uudenmaan maakunnassa. Näistä palveluista esimerkkejä ovat kotihoito ja sen tukipalvelut sekä vanhusten laitos- ja asumispalvelut. Vaativissa sosiaalipalveluissa, kuten vammaispalveluissa ja lastensuojelussa, voidaan olettaa, että suuremmat tuottamisalueet tuovat osaamista sekä tasapuolisuutta palvelujen saatavuuteen.

Lasten ja nuorten palveluissa onnistuneella integraatiolla on erityinen tarve, sillä lasten palveluissa keskeistä on varhainen ote ja palvelun helppo saatavuus. Pienet asiakkaat tarvitsevat palvelut heti ja helposti. Neuvoloiden palvelutarjontaa voidaan kehittää yhä laajemmaksi lasten ja perheiden tarpeiden mukaan.

Sähköisten palvelujen lisääntyminen auttaa syrjäisemmillä seuduilla, mutta on oltava myös innovatiivisia ratkaisuja ihmisten kohtaamiseen, kuten jalkautuvat asiantuntijat ja monipalvelubussit. Ihmisen on oltava uudistuksen keskiössä ja intressinä sotessa kustannusten kohtuullisuus, palveluiden laatu ja saatavuus sekä palveluiden hyvinvointi- ja terveysvaikutukset.

Kuntien vastuulla tulevaisuudessa ovat ainakin varhaiskasvatus, päivähoito, perusopetus, kaavoitus, maapolitiikka, asuntopolitiikka, kotouttaminen, kulttuuri, liikunta ja nuorisotoimi. Hallitus ei tunnu vielä miettineen sitä, miten kunnat selviävät näistä tärkeistä palveluista tulopohjan kaventuessa. Kun sote-palvelut siirtyvät maakuntiin, kuntiin jää silti suuret velat ja lukuisia kiinteistöjä, joilla ei ole enää käyttöä. Ja veropohja on jatkossa pienempi.  Hallituksen on ratkaistava tämä kuntien kannalta reilusti.

Muutoksessa on myös kuunneltava työntekijöitä, osallistettava heidät muutokseen ja huolehdittava kuntatyöntekijöiden oikeuksista. Uudenmaan osalta on laaja valmistelutyö käynnissä, kun pohditaan Uudenmaan kannalta parasta mallia. Hallituksen on nyt kuunneltava asiantuntijoita, jotta voimme ajoissa muuttaa sote-uudistuksen suuntaa ihmisten kannalta paremmaksi.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com