Puhe: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Puheet • 21.09.2016

Arvoisa puhemies,

Suomi on menestynyt valmistamalla korkean teknologian tuotteita, jotka käyvät maailmalla kaupaksi. Se perustuu osaamiseen. Uusien itujen kasteluun tarvitaan tutkimusta, joka pohjaa perustutkimukseen ja kannustaa yrityksiä innovoimaan. Mutta mitä tekee Suomen hallitus? Se halvaannuttaa yliopistomaailman jättimäisillä leikkauksilla tutkimuksesta ja koulutuksesta. Se vie nuorilta toivoa vähentämällä rajusti ammattikoulutuksen rahoitusta ja koulutuspaikkoja. Ja hallitus kurittaa kylmästi niitä, joilla jo ennestään on todella tiukkaa arjessa: leipäjonojen asiakkailta leikataan toimeentulotukea, pienituloisilta eläkeläisiltä leikataan, lapsiperheillä pienenevät lapsilisät.

SOSTE on arvioinut, että budjetin indeksijäädytykset ja leikkaukset voivat siirtää suuren joukon ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle. Tässä joukossa on vammaisia tai toimintarajoitteisia henkilöitä, joiden toimeentulo koostuu eläkkeestä sekä muista tuista ja korvauksista. Invalidiliiton mukaan lääkärissä käyminen ja lääkkeiden ostaminen on vähentynyt taloudellisten syiden vuoksi. Ihmiset joutuvat päättämään, onko varaa leipään vai lääkkeisiin. Hyvinvointivaltiosta on tullut kristallinhauras, ja hallituksen toimilla se murenee.

Pariisin ilmastosopimuksen toivo hiipuu, kun hallitus antaa saastutustuen eli päästökauppakompensaation teollisuudelle. Se halvaannuttaa kehitystä, jota teollisuuskin niin kovasti tarvitsee: panostuksia puhtaaseen teknologiaan, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. VATT on kritisoinut energiaintensiivisen teollisuuden tukia kalliiksi, ympäristötavoitteiden vastaisiksi ja tehottomiksi. Päästökauppatulot pitää ohjata kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen.

Hallituksen toimista voi kiittää työttömyysetuuden käytön laajennusta palkkatueksi tai starttirahaksi sekä pienyrittäjän maksuperusteista arvonlisäveroa. Pienyrittäjä selviää paremmin laskuista ajallaan, kun alv-tilitys tehdään yrittäjän saatua asiakkaaltaan maksun. Suuri osa uusista työpaikoista syntyy juuri pienyrityksiin. Yksinyrittäjälle tuki palkata apulainen, ensimmäinen työntekijä, olisi tosi tärkeä ja kaikille win-win-tilanne, kun tuen myötä syntyy uusi työpaikka. Moni yksinyrittäjä työskentelee uupumisen äärirajoilla, jolloin uusi työntekijä voi tuoda helpotusta. Antaisin tuen myös määräaikaisen palkkaamiseen, koska ymmärrän pienyrittäjän työllistämisen riskin ja luotan ihmisiin, että suuri osa palkatuista työntekijöistä saisi jatkoa.

Hallitus aikoo kokeilla perustuloa, joka annetaan 2 000 pitkäaikaistyöttömälle. Miksei kokeilua voisi laajentaa myös mikroyrittäjiin? Heistä moni elää köyhyysrajan alapuolella. Perustulo on hyvä kannustin yrittämiseen ja työntekoon. Vihreiden budjettivaihtoehdossa korostuvat keinot saada työtä ja investointeja Suomeen. Muutoksen avaimet ovat ympäristöteknologiassa ja uusiutuvassa energiassa, nuorille tarjottavissa koulutusmahdollisuuksissa, työllistymistä edistävissä toimissa, kuten työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa, sekä pienyrittäjyyden helpottamisessa.

Nykyinen tuki uusiutuvalle energialle, kuten syöttötariffi tuulivoimalle, on pian poistumassa. Viimeisetkin tuen turvin rakentuvat voimalat jauhavat pian sähköä ilmasta. Tariffien avulla tuulivoiman rakentaminen on saanut vauhtia. Jotta hyvä kehitys jatkuu, uusi tukijärjestelmä on saatava pian käyttöön. Sen ei tarvitse enää olla kovin antelias, sillä tekniikan kehityksen myötä kustannukset ovat laskeneet. Uusiutuvien energianlähteiden tukimalliksi me vihreät esitämme tarjouskilpailua eli huutokauppaan perustuvaa tukea.

Vihreiden uusi pienenergiaohjelma vauhdittaisi maatilojen biokaasulaitoksia, maalämpöä ja aurinkoenergian pientuotantoa. Erityisesti julkisten rakennusten maalämpöön siirtymisessä on potentiaalia, ja aurinkoenergiasta on tehtävä houkutteleva vaihtoehto taloyhtiöille, kerrostaloille ja rivitaloille. Tehdään kerralla uusiutuvan energian kolmiloikka ja Suomi sataprosenttisesti uusiutuvilla toimivaksi vuoteen 2050 mennessä!

Luonnonsuojelusta ei ole varaa perääntyä. Luonnon monimuotoisuus hupenee pelottavaa vauhtia, ja menossa on kuudes sukupuuttoaalto. Jopa 2 000 metsässä elävää lajia on uhanalaisia, mutta vain alle 2 prosenttia Etelä-Suomen metsistä on suojeltuja. Silti hallitus on leikannut yli puolet luonnonsuojelualueiden hankinnasta ja Metso-ohjelman määrärahoista! Luonnonsuojelun rahoitus pitää nostaa vähintään vuoden 2015 tasolle. Monimuotoisuuden väheneminen ei koske pelkkiä lahopuussa eläviä hyönteisiä, joista vain tutkijat ovat kiinnostuneita. Monimuotoisuuden kriisi on tuhottuja virkistys- ja monikäyttömahdollisuuksia, avohakattuja lapsuuden vanhoja satumetsiä ja marjastusmaita, uhattuja lintukantoja, menetettyjä matkailumahdollisuuksia.

Suomen taloudessa on ollut alkuvuonna orastavaa kasvua erityisesti rakentamisen osalta sekä kaupan alalla lisääntyneen yksityisen kulutuksen vuoksi. Mutta kasvusta puuttuu yksi tärkeä osa-alue eli vienti. Suomen talouden mahdollinen elpyminen on kestävää vasta kun sitä tukee osaltaan vienti. Vientiä edistäisi se, että yritykset investoivat uuteen. Mahdollisuuksia on digitaloudessa, ympäristöteknologiassa ja palveluviennissä.

Maatalous on historiallisen syvässä kannattavuuskriisissä. Siksi 50 miljoonan euron tukipaketti on kannatettava ja viljelijän jaksamisesta on huolehdittava, mutta jatkossa on keskeistä saada alkutuotannolle parempi kannattavuus. Uudet kasvisvalkuaistuotteet, kuten härkäpapu, kiinnostavat kuluttajia. Myös ympäristöystävällisessä luomussa on kasvupotentiaalia, ja maaseudulla on mahdollisuuksia hajautetun uusiutuvan pienenergian tuotantoon. Maataloustukien uudistamista on jatkettava, jotta ne kohdistuvat entistä enemmän Itämeren suojeluun kohdentuviin toimiin.

Arvoisa puhemies,

Meillä ei ole varaa tuupata ketään syvään köyhyyteen ja toivottomuuteen. Vihreiden budjettivaihtoehdossa valtiontaloutta tasapainotetaan maltillisemmin yhdistämällä ilmastonmuutoksen torjunta, talouden vakaus ja tulevaisuus. Suurten leikkausten sijaan karsimme ympäristölle haitallisia tukia. Miksi hallitus sulkee silmänsä kaikkein köyhimpien ihmisten hädältä?

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com