Puhe: Hallituksen esitys, joka rajaa lapsen oikeutta päivähoitoon

Puheet • 10.11.2015

Arvoisa puhemies,

Hallituksen esitys heikentää päivähoitoa ja murentaa lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Lapselle tulisi oikeus saada varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa. Lapsella olisi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen vain, mikäli lapsen vanhemmat työskentelevät kokoaikaisesti, opiskelevat tai toimivat yrittäjänä. Siis työttömien ja osa-aikatyötä tekevien lapset sekä vanhempainvapaalla olevien, useimmiten vauvaperheiden vanhemmat lapset, rajattaisiin pois oikeudesta saada kokopäivähoitoa.

Tämä lakiesitys on suuri heikennys tasa-arvoon: lapsen oikeus varhaiskasvatukseen tulee riippuvaiseksi vanhemman elämäntilanteesta.

Ehdotuksen mukaan varhaiskasvatus olisi kuitenkin aina järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista.

Esityksen mukaan varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muutokset eivät saisi johtaa siihen, että varhaiskasvatuksen aloittanut lapsi joutuisi muuttamaan varhaiskasvatuspaikkaa muutoksen seurauksena. Lapsen kannalta olennaisempaa on, että hänellä olisi oikeus pysyä omassa tutussa lapsiryhmässä.

Eduskunnan naisverkostossa kuulimme asiantuntijoita, joista kukaan ei kannattanut subjektiivisen päivähoidon rajaamista. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän kertoma vahvisti käsitystä, että esitys on lapsen edun vastainen. Ihminen on vahvasti laumaeläin. Taitoja toimia ryhmässä opetellaan jo varhain. Lapselle on tärkeää pysyvyys. Päivähoidossa ryhmä hajoaa tilanteissa, joissa osa lapsista tulee satunnaisesti hoitoon. Ne lapset jäävät helpommin syrjään, jotka eivät ole leikissä mukana alusta asti. Ihmisillä on luontainen kyky ottaa mukaan ryhmään, mutta myös sulkea joku syrjään. On aikuisen vastuulla, ettei ketään jätetä ryhmässä ulkopuolelle. Ulkopuoliseksi joutuminen voi olla ensimmäinen askel polulla vakavaan syrjäytymiseen. Mutta hallitus heikentää myös päivähoidon laatua kasvattamalla ryhmäkokoja asetuksella.

OECD:n laskelmien mukaan yhden euron panostus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tuottaa yhteiskunnalle seitsemän euroa takaisin. Investointi palautuu takaisin paitsi varhaiskasvatusta saaneen lapsen menestymisenä elämässä, myös lapsen äidin työllisyys- ja urakehityksen myötä.

Yksi hallituksen esityksen heikkous on puutteelliset vaikutusten arvioinnit. Niin taloudelliset kuin sosiaaliset arvioinnit puuttuvat. Ei ole huomioitu byrokratian kustannuksia, jotka aiheutuvat arvioinneista, kun lastensuojelusyistä haetaan kokopäivähoitoa. Esityksestä puuttuu arvio päivähoidosta lastensuojelunäkökulmasta.

Tällä hetkellä ei ole tiukkoja kriteerejä, kuka tarvitsee hoitoa. Perheet saavat vapaasti valita, mikä sopii parhaiten heille ja lapselle. Perheissä voi olla vanhempien uupumusta, työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, mielenterveysongelmia tai ystävää kaipaava leikki-ikäinen. Päivähoidossa myös tuttu hoitaja voi huomata ajoissa, mikäli lapsella ei ole kaikki hyvin ja perhe voi saada ajoissa apua.

Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa perheiden välisiä eroja ja tukee kaikkien lasten mahdollisuutta selviytyä koulutiestä. Jos perheessä on esimerkiksi työttömyyttä, voi olla, että tähän yhdistyy myös muuta huono-osaisuutta, jolloin lapsen tarve saada tukea on erityisen suuri. Kuitenkin juuri näiden lasten oikeuksista leikataan.

Esitys myös lisää byrokratiaa: miten valvotaan vanhemman tilannetta? Esitykseen liittyy myös käytännön ongelmia, kuten miten varmistetaan ryhmäkokojen säilyminen riittävän pieninä ja lapsen oikeus jatkaa samassa ryhmässä. Miten huomioidaan keikkatyöt ja vaihtelevat työajat?

Arvoisa puhemies,

Monissa maissa koulu alkaa 3-4 vuotiaana. Meillä tämän korvaa päivähoidon varhaiskasvatus. Toisaalta lapsi voi olla kotihoidossa perheen niin valitessa. Siksi myös kerhotoiminta, avoimet päiväkodit ja asukaspuistot ovat keskeisiä, perheitä ja lasta kannattelevia palveluja. Lähtökohtaisesti perheiden on voitava valita, kuinka paljon päivähoitoa tarvitsevat. Työelämä on nykyään sirpaleista. On paljon pätkätyöläisiä, osa-aikatyötä tekeviä ja freelancereitä. Mutta tilanteet muuttuvat nopeasti ja työttömien on voitava keskittyä työnhakuun ilman huolia lapsen hoitojärjestelyistä.

Päivähoidon kuuluu olla lapsen universaali ja subjektiivinen oikeus, jossa kaikki kuuluvat tasa-arvoisesti joukkoon. Se on lapsen etu. En kannata hallituksen esitystä ja toivon valiokunnalle käsittelyssä rohkeutta paneutua asiaan, kuulla asiantuntijoita ja perua huono esitys.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki@eduskunta.fi