Puhe: Hallituksen esitys YK: vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifioinnista

Puheet • 10.12.2014

Arvoisa puhemies,

Tätä hetkeä on odotettu kauan, vielä lämmin kiitos ministeri Erkki Tuomiojalle esityksestä. Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa jo vuonna 2006. Suomessa on sellainen käytäntö, että YK:n sopimukset ratifioidaan vasta, kun lainsäädäntö on sopimuksenmukaisella tasolla.

Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista velvoittaa edistämään ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta sekä esteettömyyttä. Sen lähtökohtina ovat myös sukupuolten välinen tasa-arvo, erilaisuuden kunnioittaminen, vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten moninaisuutta sekä vammaisten lasten oikeuksien kunnioittaminen.

Syksyllä järjestettiin vammaisten lasten kuulemistilaisuus. Lapsilla on paljon unelmia. Vammaiset nuoret janoavat itsenäisyyttä, pääsyä opintoihin, mahdollisuutta harrastaa. Jos esimerkiksi kuljetuskyytimäärä on rajoitettu, nuori ei aina pääse kaverien kanssa ulos tai harrastamaan, vaikka mieli tekisi.

Oikeus tehdä työtä ja saada kohtuullinen toimeentulo on myös osana vammaisten yleissopimusta. On häpeällistä, että meillä kehitysvammaiset ovat niin vähän töissä, oikeissa töissä. Päivätoiminta ei aina täytä kaikkia ihmisarvon vaatimuksia. Voisimme ottaa mallia Hollannista, jossa on paljon kehitysvammaisten pyörittämiä kahviloita.

Vammaisten palveluita ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä on tultu vuosien saatossa pienin askelin eteenpäin. Viime kaudella voimaan tullut vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on tärkeä asia. Yleissopimus on edellyttänyt muun muassa tahdonvastaisen laitoshoidon kieltämistä ja sitä, että jokaisella on oikeus asua, millä paikkakunnalla haluaa.

Valtiovarainvaliokunta kuuli budjettikäsittelyssä vammaisjärjestöjä. Invalidiliitolle on tullut yhä enenevässä määrin hälyttäviä tietoja siitä, etteivät edes subjektiiviset oikeudet palveluihin toteudu täysimääräisesti.

Haluan myös korostaa omaishoitajien tuen ja vapaapäivien merkittävyyttä. Jokainen läheistään hoitava tekee suuren palveluksen myös yhteiskunnalle. Omaishoidon tuki on sekä edullinen että inhimillinen ratkaisu.

Esteellinen ympäristö on syrjintää. Esteettömyydestä taas hyötyvät monet käyttäjät: vammaiset, ikääntyneet rollaattoreilla liikkuvat, jopa lastenvaunujen kanssa liikkuvat pienten lasten vanhemmat.

Sopimus tarvitaan, koska perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat täysimääräisesti myös vammaisille ihmisille. Meillä esiintyy jatkuvasti vammaisiin kohdistuvaa syrjintää esimerkiksi työn ja palvelujen saannissa, koulutuksessa ja esteettömyydessä. Vammaisten ihmisten oma ääni ohitetaan usein myös sellaisessa päätöksenteossa, jolla on vammaisten ihmisten elämään merkittävä vaikutus. Sopimus vahvistaa vammaisten ihmisten oikeussuojaa ja osallisuutta. Onneksi uuden kuntalain mukaan vammaisneuvostot tulevat kaikkiin kuntiin vanhusneuvostojen rinnalle.

Sopimuksen täytäntöönpanoa varten nimetään vastuutahot, jotka seuraavat vammaisten oikeuksien toteutumista. On tärkeää, että vammaisjärjestöt ovat tässä edustettuina.

Vammaissopimus perustaa myös uusia oikeuksia. Oikeus esteettömyyteen on ennennäkemättömän laaja. Sopimus ei salli kohtuuttomia heikennyksiä esteettömyysmääräyksiin. Julkisella vallalla on velvollisuus myös lisätä vammaistietoisuutta. On tärkeää huomata, että kyse on myös uusista oikeuksista. Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmässä on ollut huoli ratifioinnin etenemisestä, koska eduskunnassa lainsäädäntökin on vielä haasteellisessa vaiheessa.

Olen myös vilpittömän iloinen oman edesmenneen isoäitini puolesta. Hän hoiti omaa kehitysvammaista lastaan omaishoitajana. Hän ei koskaan valittanut osaansa, eikä aikoinaan ollut edes omaishoidon tukeakaan, mutta lähipiiri kyllä huomasi, miten haastavaa iäkkäälle ihmiselle oli huolehtia kehitysvammaisesta läheisestään. Mutta tämän esityksen myötä maailma on jälleen parempi paikka meille kaikille.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com