Puhe: Lähetekeskustelu valtioneuvoston periaatepäätöksestä Fennovoima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Puheet • 14.10.2014

Arvoisa puhemies,

Mikä on Suomen kokonaisetu, on eduskunnan punnittavana. Onko se Rosatomin teknologian mannekiinina toimiminen maailmalla vai oman maan vihreä kulta, bioenergia, oman maan tuulivoima, aurinkoenergiasovellukset, huipputeknologia ja energiatehokkuus?

Minusta vastaus on ilmeinen: nyt tarvitaan uudistumista, uutta energiapolitiikkaa, myyntivaltteja tukemaan työllisyyttä, aluetaloutta ja cleantech-vientiä. Suomessa uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta on nyt noin 32 prosenttia. Hyvä niin, mutta olemme kaukana Ruotsin 47 prosentista. Tanskassa taas on tavoite tuottaa puolet sähköstä tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. Suomessa uusiutuva energia on ennen kaikkea metsäteollisuuden jäteliemiä, puun polttamista ja vesivoimaa. Muut uusiutuvat energianlähteet ovat näihin verrattuna marginaalisesti käytössä.

Kotimainen vihreä vaihtoehto perustuu puuenergian käytön lisäämiseen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä tuuli- ja aurinkoenergian lisäämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Kotimainen uusiutuva energia työllistää ja tuo huoltovarmuutta sekä elävöittää maaseutua. Vaasan yliopiston tuore väitöstutkimus on selvittänyt, että Suomi voi olla energiaomavarainen jo pelkästään bioenergian, puun, oljen ja lannan turvin. Meillä Suomessa on kaikki edellytykset huipputeknologian kehittämiselle, jos vain kotimarkkinaympäristö sen sallii. Teknologian innovaatioilla ja älykkäillä sähköverkoilla parannetaan energiatehokkuutta ja säädetään sähkön tuotantoa kulutushuippujen mukaan. Kun annetaan tilaa kotimaisille uusiutuville ja innovaatioille, luodaan mahdollisuuksia teollisuuden puhtaan teknologian viennille.

Hajautetussa energiajärjestelmässä myös kuluttajien tuottama lähienergia kasvaa. Kiinnostus pientuulimyllyjen ja aurinkopaneelien asentamiseen lisääntyy. Tällä hetkellä pientuottajat ovat sähkömarkkinoilla keskenään eriarvoisessa asemassa, koska sähköyhtiön ei tarvitse korvata pientuottajan verkkoon syöttämästä sähköstä mitään. Tuntinetotus on otettava käyttöön.

Arvoisa puhemies,

Energiatilannettamme on pitkään leimannut ydinvoiman odotus ja sitä kautta energiainvestointien lamaannus. Olkiluoto 3:n reaktorin piti olla toiminnassa vuonna 2009, mutta käynnistys on siirtynyt arviolta 10 vuodella. Hinnaksi arvioidaan 8 miljardia euroa. Jos Suomen teollisuus olisi sijoittanut tällaisen summan uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseen, työllisyyden hyöty olisi olut melkoinen. Olisi edistytty kohti kestävää energiajärjestelmää, ja ulkomaisen energian ostosta päästäisiin eroon. Ruotsi ja Tanska ovat viimeisen viiden vuoden aikana rakentaneet käyttöön enemmän tuulivoimaa kuin Olkiluoto 3 tulee tuottamaan sähköä.

Arvoisa puhemies,

Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen liittyy joukko riskejä. Fennovoiman hanke on siinä mukana oleville yrityksille ja kunnille taloudellinen riski. Investointi on suuri, eikä Fennovoiman lupaama takuuhinta osakkaille vaikuta edulliselta vertailtaessa arvioihin sähkön markkinahinnan kehityksestä. 100 000 vuotta korkea-aktiivisena säilyvä ydinjäte on ympäristöriski. Fennovoima ei ole ympäristövaikutusten arviossa tai periaateluvan hakemuksessa eritellyt ydinjätteen loppusijoitusratkaisuaan. Päätöksellä on myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Rosatom on Venäjän valtion alainen yritys, jonka yhtenä tehtävänä on ydinaseiden hankkiminen ja kehittäminen.

Arvoisa puhemies,

Professoriryhmän helmikuinen julkaisu, Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla, avaa kiinnostavia näkökulmia. Maailmassa on kolme vahvaa energiaan vaikuttavaa trendiä: väestönkasvu, kiihtyvä teknologinen kehitys ja kasvavat hiilidioksidipäästöt. Nämä luovat energiatehokkuusteknologialle kasvumarkkinat. Hyvin menestyvissä maissa moderni energiapolitiikka nähdään kilpailuetuna ja talouskasvun ja työllisyyden lähteenä. Minusta Fennovoiman ydinvoimahanke ei ole Suomen yhteiskunnan kokonaisedun mukainen eikä kannatettava.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com