Puhe lähetekeskustelussa: Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta

Puheet • 16.04.2009

Arvoisa puhemies,

Suomi on hyötynyt EU:n yhteisistä sisämarkkinoista. Taloutemme on kasvanut viennin ja vuorovaikutuksen myötä. Yhteisvaluutta euro on vakauttanut rahoitusmarkkinoita ja osoittautunut vahvaksi kriisiolosuhteissa. Voimme olla tyytyväisiä EU-jäsenyyteen, kuulumme maailmankartalle, ja globalisaatio on ollut meille hyödyksi. Vuonna 2007 EU:n nettomaksut olivat Suomelle 33 euroa per asukas, mikä on kohtuullinen hinta etuihin nähden. Toki haittojakin on. Ei pidä olla liian sinisilmäinen. EU-direktiivien pikkutarkka implementointi lainsäädäntöömme aiheuttaa harmaita hiuksia ja turhauttavaa byrokratiaa. Toisinaan eduskuntaa kuormittavat lakimuutokset, joissa omaa, jo lähtökohtaisesti hyvää lainsäädäntöämme viilataan EU-komission hyväksymälle kielelle. Pikkutarkoista käyräkurkkudirektiiveistä on päästävä ja EU:nkin on keskitettävä resurssinsa suuriin linjauksiin kuten ihmisten ja työn vapaaseen liikkuvuuteen, ympäristön tinkimättömään suojeluun, innovatiivisen tutkimus- ja tuotekehityksen edistämiseen, talousalueen kannustavuuden ja yhtenäisyyden kehittämiseen sekä sosiaalisten perusoikeuksien vahvistamiseen.

Selonteon huono puoli on, ettei siinä käsitellä Itämerta, ja tätä perustellaan valmisteilla olevalla Itämeri-selonteolla. On väärä valinta, että Itämeri-kysymys on jätetty EU-selonteosta pois. Asia on erittäin keskeinen ja tärkeä, johon on vaikutettava vahvasti EU-tasolla. Tarvitaan toimintavisio ja tahtotila Itämeren pelastamiseksi. Itämeren valuma-alueella elää 85 miljoonaa ihmistä. Eniten päästöjä tulee Puolasta. Puolan jälkeen kakkosena tulee Ruotsi ja kolmantena Suomi. Venäjä on päästöselvityksissä neljäntenä johtuen ehkä oman rantaviivansa pienuudesta mutta on Pietarin voimakkaan pistekuormituksen vuoksi oleellinen saastuttaja. Tätä seikkaa ei pidä unohtaa EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa vaan yhteistyössä on toimittava ponnekkaasti Itämeren elvyttämisen puolesta. Vaikuttavia asioita koko valuma-alueella ovat yhdyskuntajätevesien puhdistus ja maatalouden päästöt, jotka on saatava kuriin yhteisin sitoumuksin.

EU-budjetista maatalous- sekä alue- ja rakennepolitiikka on 80 prosenttia. Se on meille erityisen haastavaa johtuen pohjoisesta sijainnistamme. Tarvitsemme omaa lähiruokaa, ja mitä enemmän luomua, sen parempi myös ympäristön kannalta. Maatalouden rahoituksessa haasteena on se, että maassamme on käytännössä kaksi eri tukialuetta ja jako on melko keinotekoinen. Se on johtanut hajota ja hallitse -politiikkaan. Yhtenäinen tukialue on kannatettava ajatus, mutta uudistetun maatalouspolitiikan on oltava ympäristön kannalta kestävää, päästöjä vähentävää, perinnelajien ja maisemien suojelua painottavaa ja eläinten hyvinvointia korostavaa.

Toinen iso alue EU:ssa on kilpailukyky- ja innovaatiopolitiikka, jonka osuutta pitäisi kasvattaa ja ohjata satsauksia ilmastonmuutoksen torjuntaan, erityisesti energiatehokkuutta parantavaan tekniikkaan. Kemikaalilainsäädäntö on hyvä esimerkki EU:n mahdollisuuksista vaikuttaa. Lain tarkoitus on varmistaa, etteivät kemikaalit aiheuta haittoja ihmisille tai ympäristölle.

EU:n työvoimapolitiikka on tärkeää mutta erityisesti Suomen kannalta haastavaa. Meillä ei ole käytössä järjestelmää, jossa työntekijä ja työnantaja voivat keskenään sopia ylisuurista viikkotyöajoista, mutta Saksassa ja Isossa-Britanniassa on. Se vääristää työmarkkinoita ja antaa epätervettä kilpailuetua niille maille, jotka riistävät näin työntekijöitään. Suomen ei pidä tällaista sallia. Kolmikantajärjestelmämme ansio on työntekijän kannalta suhteellisen hyvät työedut ja työolosuhteet. Tosin oma huolemme on työttömien, pätkätyöläisten ja muiden väliinputoajien heikko asema, joten en väitä, että meidän oma järjestelmämme olisi paras mahdollinen, onhan EU:n jakama ruoka-apukin tullut omille köyhillemme tarpeeseen.

Ilmastopolitiikka on iso osa EU:ta. Suomen tulee vaatia kunnianhimoisempia tavoitteita kuten kasvihuonekaasujen vähentämistä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Päästökaupassa hiilidioksiditonnin hinnan on oltava tuntuva, jotta uusiutuvat energianlähteet syrjäyttävät fossiiliset polttoaineet.

On hyvä odottaa Suomelta enemmän omia avauksia, toimintaa aloitteentekijänä ja ideoiden avaajana. Hyvä kysymys on myös se, onko EU tasapuolinen kaikille, onko olemassa mallioppilaita ja säännösten rikkojia. EU:n tulee kohdella jäsenmaitaan solidaarisesti ja huolehtia köyhimmistä maista sekä samalla kannustaa niitä kehittymään. Vahvassa EU:ssa meillä on kaikilla parempi tulevaisuus.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com