Puhe: Välikysymyskeskustelu hallituksen liikennepolitiikan tavoitteiden vaikutuksista kansalaisille ja alueelliselle saatavuudelle

Puheet • 17.11.2015

Arvoisa puhemies,

En voi ymmärtää hallituksen päätöstä halvaannuttaa junaliikenne pitkin poikin Suomea. Lähiliikenne Itä-Suomessa lakkaa lähes kokonaan, poikittaisyhteyksiä koko maassa torpataan. Moni opiskelija kärsii esimerkiksi välin Seinäjoki-Jyväskylä lopetuksesta. Pohjanmaan ja Keski-Suomen junaliikennettä karsitaan rankalla kädellä. Koko toimen hintalappu on 15 miljoonaa euroa. Keskustahallitus heikentää maakuntien ihmisten arkea ja yritysten toimintaedellytyksiä.

Hallitus perustelee säästöjä vähäisillä käyttäjämäärillä, mutta tämä ei toimi Uudenmaan Y-junan lakkautuksen perusteluksi. Sadat ihmiset läntisellä Uudellamaalla kulkevat päivittäin arjen työ-, koulu- ja opiskelumatkoja Y-junalla Karjaalta Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen kautta Helsinkiin.

Y-junan säilyminen entisellään maksaisi vain miljoona euroa, jolla kustannetaan hyvinvointia ja sujuvaa arkea radan varteen. Mikään bussiyhteys ei korvaa junan nopeutta ja virtaviivaisuutta. Kasvava Helsingin seutu tarvitsee päinvastoin uusia lähijunayhteyksiä, eikä karsintaa! Esimerkiksi Siuntio on kaavoittanut rantaradalle uutta junaliikenteeseen tukeutuvaa asutusta. Hallitus on pettänyt kunnat, jotka ovat edistäneet aiesopimuksissa sovittua kaavoitusta.

Tänään pääkaupunkiseudun päättäjillä on HSL:n hallituksessa hyväksyttävänä ratkaisu, joka pelastaa pieniltä osin Y-junan liikennettä. Ruuhka-ajalle saadaan neljän vuoroa Siuntioon, muttei Karjaalle saakka eikä viikonloppuisin. Tämä on väliaikainen hätäratkaisu, sillä tavoitteena pitää olla liikennöinnin palauttaminen vähintään entiselleen. Helsingin seudun asuntopula kasvaa ja tarve kohtuuhintaiselle asumiselle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on suuri.

Haluan oikoa väitteen, että lähijunaliikenne olisi pullonkaula Turun junan nopeudelle. Ensiksikin Rantaradan raiteet ovat niin heikossa kunnossa, ettei niillä pystytä pitämään tasaista korkeaa matkanopeutta. Toiseksi auttaisi Kirkkonummen ja Karjaan välille pari ohitusraidetta kaupunkien kohdalla.

Nykyisen Rantaradan junaliikenteen turvaamiseksi tarvitaan laaja rantaradan kapasiteettia sekä turvallisuus- ja ohjausjärjestelmää koskeva kehittämisohjelma. Tämä merkitsee parempaa ratakapasiteettia Pasilan ja Helsingin keskustan välille, kaupunkirataa Espooseen, lisäraidetta Espoon ja Kirkkonummen välille sekä useampia junan kohtauspaikkoja Kirkkonummen ja Turun välille.

Uudellamaalla on paljon tarpeita parantaa raideliikennettä. Tällä hetkellä Porvooseen menee vain viehättävä museojuna muutaman kerran kesässä. Itäiselle Uudellemaalle tarvitaan myös uudet raiteet, jossa toki helpottaa vanhan ratapohjan hyödyntäminen ja kunnostaminen henkilöliikenteelle. Hanko-Hyvinkää radan sähköistys taas on hanke, joka edistää asukkaiden liikkumista, elinkeinoelämän kuljetuksia, kaavoitusta ja vientiä. Sähköistyksessä on edettävä suunnitelmista tekoihin!

Minua huolettaa raiteiden kunto ja se, että nyt hallituksen suunnittelemissa lakkautettavissa yhteyksissä raiteiden annetaan rapistua käyttökelvottomaan kuntoon. Perusradanpitoon on panostetattava enemmän. Tervehdinkin ilolla hallituksen kärkihanketta, joka kohdistaa 600 miljoonaa euroa liikenteen väylien kunnostamiseen.

Raiteiden ja teiden rapistunut kunto aiheuttaa vaaratilanteita ja vaikeuttaa työmatkaliikennettä. Olin mukana Liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa parlamentaarisessa työryhmässä, jossa haimme ratkaisuja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Työryhmässä teimme joulukuussa 2014 esityksen, jolla korjausvelkaa voidaan vähentää. Tarkastelimme erilaisia rahoitusmalleja, joita esitimme kokeiltavaksi ennakkoluulottomasti. Toivon, että hallitus hyödyntää ryhmän työstämiä esityksiä kärkihankkeessaan.

Vaikka peruskunnossapitoon panostetaan enemmän, ei uuden kehittämistä pidä jättää retuperälle. Suomen maakuntajohtajat ovat tiedottaneet huolestaan Sipilän hallituksen pitkäjänteisyyden puutteesta koskien suuria, tarpeellisia uusia liikenneinvestointeja. Mikäli kansallista näkemystä lähivuosien isoista liikennehankkeista ei synny, menetämme mahdollisuuden hyödyntää niihin liittyvää rahoitusta Euroopan unionista.

Joukkoliikenne on asukkaiden palvelua ja varsinkin Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa siihen on panostettava.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com