Puhe välikysymyskeskustelussa suomalaisen maatalouden kriisistä

Puheet • 14.06.2016

Arvoisa puhemies,

Haluamme turvallista kotimaista ruokaa, kestävää maataloutta ja elinvoimaista maaseutua. On tärkeää, että suomalainen viljelijä jaksaa työssään ja saa elannon perheelleen. Näin voimme jatkossakin suosia suomalaista lähiruokaa ostoksissamme.

EU:n maatalouspolitiikan uudistus astui voimaan pari vuotta sitten. Maataloutta viherrytetään koko Euroopassa huomioiden luonnon monimuotoisuus ja vesistöjen tila. Suomen osalta muutokset eivät olleet suuria, sillä meillä on pitkään ollut ympäristötukia.

EU:n maatalouspolitiikan uudistus on aiheuttanut huolta viljelijöiden toimeentulosta. Viljelijöiden kansallinen tuki on alentunut ja Venäjän pakotteet ovat kouraisseet. Toimia tarvitaan. On keskeistä, että kunnat hankinnoissaan asettavat lähiruoan ja kotimaisen ruoan etusijalle. Suuret kauppaketjut vievät liian ison siivun ruokaketjun tuotosta. Tarvitaan uusia suoramyynnin väyliä. Kaupunkilaisten suosiotaan kasvattavat ruokaosuuskunnat ovat hyvää kehitystä.

Huolta on aiheuttanut uuden järjestelmän valvontojen lisääntyminen ja kohtuuton tukien maksatusten viivästyminen. Luottamus on tärkeää ja turhaa valvontaa ja byrokratiaa tulee karsia. Maksatusten vaiheistus valvontojen välille ja valvontojen muuttaminen riskiperustaiseksi ja niiden harventaminen helpottaisi valvontasumaa ja takaisi rehelliselle viljelijälle työrauhan. Tuet on maksettava ajallaan!

Myös työ puhtaiden vesien puolesta jatkuu. Haluamme tukea luomua, yhä leveämpiä vesistöjen suojavyöhykkeitä ja ravinteita sitovia kosteikkoja. Tehokas konsti on maan ravinneanalyysiin perustuvan ravinnetaseen käyttö, jolloin peltoa ei vuodesta toiseen ylilannoiteta. Luomutuotanto on kestävä vaihtoehto, jossa ravinteet kiertävät.

Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergian tuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Lanta ja olkijäte mädätetään tiiviiksi lannoitteeksi ja samalla saadaan biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta jokin räätälöity tukiratkaisu.

Ilmastonsuojelun edistämiseksi tarvitaan lisää nyhtökauraa, lisää härkäpapua! Käytetään papu ruoaksi ja muu kasvi biokaasuksi. Tässä on ideaa Suomen maaseudun ja maapallon pelastustalkoisiin.

Kestävää maataloutta ei voi olla ilman viljelijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimista ja siksi lomituksesta pidetään kiinni. Ruoassa on kyse myös eläinten oikeuksista. Tuotantoeläinten oloja on parannettava takaamalla enemmän liikkumatilaa, virikkeitä ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tarvitaan eläinsuojelulain kokonaisuudistus ja samat tiukat vaatimukset on asetettava myös tuontituotteille.

Yhtenä uhkana Euroopan maataloudelle on Yhdysvaltain ja EU:n väliset TTIP -vapaakauppaneuvottelut. Vaikka Euroopan maataloudessa on paljon parannettavaa, on se kuitenkin monelta osin paljon kestävämpää kuin Yhdysvalloissa. Vapaakauppa ei saa merkitä sitä, että joutuisimme hyväksymään amerikkalaisen hormoneilla kasvatetun ja kloorilla pestyn lihan tai geenimanipuloidut kasvit.

Tämä välikysymys on tarpeen, viljelijöiden hätä ja tulojen romahdus on suurta. Hallituksen toimet ovat olleet näpertelyä. Ja ympäristötukia on leikattu rajusti juuri kun niiden kysyntä on ollut kasvussa. Kun viljelijät kantavat ympäristövastuuta, heille tulee suoda siihen mahdollisuus. Ympäristötukia lisäämällä saamme puhtaampaa Itämerta ja kestävälle tuotannolle kasvua. Parhaaksi todetut konstit on levitettävä kaikkialle. Näitä on selvitetty paikallisesti muun muassa Uudenmaan "Ravinteet hallintaan" projektissa.

Maaseutua ei voi tuoda. Siksi on niin tärkeää pitää huolta suomalaisesta maaseudusta ja sen ihmisistä.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com