Puhe valtiontalouden kehyksistä eduskunnassa

Puheet • 25.03.2008

Arvoisa puhemies,

Nyt käsittelyssä olevassa selonteossa valtion kehyksistä vuosille 2009-2012 on paljon hyviä uudistuksia, mutta myös haasteita. Nostan tässä esille muutaman yksityiskohdan.

Tutkimus ja tuotekehitysrahat kasvavat kehyskaudella, mikä on oikea suunta. Pienellä ja luovalla Suomella on paljon mahdollisuuksia globalisaation melskeissä, jos olemme muuntautumiskykyisiä. Huipputekniikka vaatii huippututkimusta ja siksi on hyvä, että innovaatioyliopistolle taataan rahoitusta ja myös muiden yliopistojen perusrahoitus nousee. Valtion pitää jatkossakin huolehtia yliopistojen rahoituspohjasta, vaikka on toki hyvä, että lisätuloja saadaan elinkeinoelämältä.

Sivistykseemme kuuluvat myös yhteiskunnalliset ja humanistiset alat, kuten kirjallisuus ja filosofia. On selvää, ettei elinkeinoelämällä ole vastaavaa intressiä näiden rahoitukseen, mutta yhtä kaikki ne rakentavat vahvasti kansamme identiteettiä ja ovat tärkeitä.

Apurahansaajien sosiaaliturva saadaan nyt, vihdoinkin, ensi vuoden alusta lähtien. Kysymyksessä on niin pieni osa väestöä, että apurahansaajien sosiaaliturvan kustannukset ovat vain 2 miljoonaa euroa. Se, ettei tätä parannusta ole aikaisemmin tehty, on hämmästyttävää. Tutkijat ovat Suomen akateeminen köyhälistö. Eräskin tutkija kävi päivisin pitämässä dosenttiluentosarjaa yliopistolla ja iltaisin rautatieasemalla siivoamassa. Nyt olemme vihdoinkin ymmärtämässä apurahansaajien, tieteilijöiden ja taiteilijoiden arvon.

Metsän suojelua ja luonnon monimuotoisuutta on viime vuosina pyritty lisäämään Metso-ohjelmalla, joka perustuu vapaaehtoiseen suojeluun ja metsän omistajille maksettuun korvaukseen. Ohjelmasta saadut kokemukset ovat myönteisiä, mutta suojelutarpeeseen nähden alueita on suojeltu riittämättömästi, alueet ovat liian pieniä ja pirstaleisia. Kehyskaudelle osoitettu Metson rahoitus on riittämätön. Sen kokonaissumma, 181 miljoonaa euroa on vain 44 prosenttia toimintaohjelman minimitasosta. Vihreiden näkemysten mukaan pelkkä vapaaehtoisuuteen perustuva suojelu ei riitä. Valtion tulisi osoittaa enemmän omia maitaan suojelun piiriin.

Rahaa annetaan lisää myös lapsiperheille, kun kotihoidontuki nousee, lapsilisät nousevat ja minimivanhempainraha nousee vihdoinkin työttömyysturvan tasolle vuoden 2009 alusta lähtien. Pelkään kuitenkin, etteivät nykyiset toimenpiteet vielä riitä kohentamaan kaikkein heikompiosaisten asemaa.

Vähävaraisten lapsiperheiden tulisi saada enemmän ja kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi korottaa. Kaikkeen tähän saisimme lisää rahaa rohkealla ilmastopolitiikalla. Verotusta tulisi kiristää kertakäyttökulutukselle, ilmastovaikutusten mukaan.

Kehyskaudella kasvua heikentää väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuva työvoiman tarjonnan väheneminen, erityisesti vuodesta 2010 lähtien. Työllistäminen on tulevaisuuden selviytymisen avainedellytys. On hyvä, että hallitus panostaa matalapalkkatukeen, parantaen nuorten työllistymisedellytyksiä, osoittaa rahaa vammaisten palkkatukeen, ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen.

Raideliikennerahoitus ansaitsee kiitosta, sillä rahat rata ja tiehankkeiden kesken menivät tässä kehyksessä tasan, 50 prosenttia kullekin. Se on hieno asia, erityisesti metro ja kehärata tulevat parantamaan pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumis- ja asumismahdollisuuksia oleellisesti.

Ruoan hinnan noustessa on hyvä, että ruoan arvonlisäveroa alennetaan vuonna 2009. Siitä hyötyvät kaikki, niin lapset kuin vanhuksetkin.

Kaiken kaikkiaan tämä kehys on ihan hyvä, muttei yksin ratkaise kaikkia haasteitamme. Odotan paljon hallituksen politiikkaohjelmilta, kuten työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmalta sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalta. Sosiaaliturvan uudistamiselta on lupa odottaa paljon. Tärkeintä on, että heikoimmista huolehditaan ja kaikki työnteko olisi kannattavaa.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com