Puhe valtuustossa, aiheena asunnottomuus ja sen ennaltaehkäisy

Puheet • 21.05.2007

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Valtuutettu Uotilan valtuustokysymys asunnottomien tilanteesta on tärkeä ja siihen on saatu myös hyvä, perusteellinen vastaus. Asunnottomuus on kasvanut sekä nuorten että maahanmuuttajien keskuudessa ja usein siihen liittyy päihde- ja mielenterveysongelmia. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä korostuu se, että mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon ja köyhyyttä pitää kaikin keinoin vähentää.

Meillä on täällä Espoossa keskitytty tekemään tutkimuksia köyhyydestä tai pikemminkin hyvinvointivajeesta. Espoossa on köyhiä ja tämähän tiedetään jo muutenkin, meillä Manna-apu jakaa ruokaa, on leipäjonoja, riskiryhmään kuuluvat etenkin pitkäaikaistyöttömät ja yksinhuoltajat. Ilman näitä tutkimuksiakin voidaan auttaa, tämä on pääsääntöisesti asennekysymys.

Osalla ihmisistä menee liian huonosti, mikä on ihan koko pääkaupunkiseutua koskettava asia. Tarvitsemme asunnottomuutta ehkäiseviä toimenpiteitä ja tässä yhteydessä kannatan valtuutettu Aropaltion toivomusta työterapiakodin perustamisesta. Lisäksi tarvitsemme lisää Espoonkruunun asumisneuvojia. On todettu, että asumisneuvojilla on suurta merkitystä, kun on kyse asukkaan elämän kontrollista. Luisumisen ehkäisy on joskus hyvin pienestä kiinni ja nimenomaan näiden asumisneuvojien palveluista on hyviä tuloksia.

Kuten valtuutettu Uotilakin totesi, tarvitaan auttamisketju. Metropolit vetävät asunnottomia, mikä pitäisi huomioida valtionosuuksissa. Vaikeasti asutettavat tarvitsevat tukipalveluja, joita saa toimintakeskuksista.

Haluan vielä nostaa esiin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen, joka oli kaupunginhallituksen käsittelyssä. Selvityksen mukaan sosiaalipalvelut muodostavat sekavan viidakon, eikä avuntarvitsija osaa välttämättä hakea apua, ei tiedä mitä tukea ja palveluja on saatavissa ja mistä. Sekavaan tilanteeseen vaikuttaa mm. kaupungin palveluiden kilpailuttaminen ja yksityistäminen sekä niihin liittyvät palvelusetelit. Jossain määrin palvelusetelit ovat tietysti hyväksi ja lisäävät asukkaiden valinnanvapautta, mutta kaikkein heikompiosaisten voi olla vaikea hakea palvelua seteli kourassa. Pitäisi ajatella enemmän asukkaan näkökulmaa, esimerkiksi hukassa ja kateissa olevia nuoria.

Nuoret ovat erittäin tärkeä kohderyhmä, heillä on toivoa paremmasta elämästä yleensä enemmän kuin muilla syrjäytyneillä. Nuoret ovat autettavissa, jos niin halutaan. Osallistuin juuri Opetusministeriön järjestämään ”Ota osaa” -seminaariin, joka keskittyi kateissa olevien nuorten etsimiseen, auttamiseen ja osallistamiseen. Nuorten työpajoilla autetaan työllistymään tai hakemaan koulutuspaikkaa. Hyviä kokemuksia on esimerkiksi ”Turun olohuoneesta”.

Nuorelle itsenäistymisvaihe voi olla rankka prosessi, hyppy lasten maailmasta aikuisen maailmaan on suuri. Nykyaikaa leimaa myös epävarmuus työmarkkinoilla ja pätkätyöt. Kun nuori on niin sanotussa nivelkohdassa, kuten peruskoulun loppuessa, on tärkeää, mihin suuntaan elämä lähtee viemään, saako nuori hyvän elämän eväät? Nuoret tarvitsevat myös asumiseen tukea ja tässä toimii hyvin esimerkiksi Espoon nuorisoasunnot ry. Se tarjoaa nuorille edullista vuokra-asumista, yhteisiä tiloja sekä tukea arjen hankaliin tilanteisiin. On tärkeää, että nuorisoasuntoprojekteihin voidaan osoittaa kaupungin puolesta tontteja.

Korostan sitä, että kaikki ennaltaehkäisevät palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä vakavan syrjäytymisen ja sen ääripään, asunnottomuuden ehkäisyssä.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com