Puhe valtuustossa, aiheena Espoon lausunto hallituksen sote- ja itsehallintoalueuudistuksesta

Puheet • 25.01.2016

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Sotealueita tulee Suomeen 15, mutta itsehallintoalueita 18. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa yli 300 kuntaa ja 60 kuntayhtymää. Suunta on siis oikea, kohti vahvempia harteita. Sipilän hallituksen sotemalli on lähellä vihreiden vuonna 2010 esittämää mallia. Siinä sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtii laajempi alue ja demokraattisesti valittu valtuusto.

Vihreiden mallissa terveyspalvelujen rahoitus siirretään yhteen kanavaan, jotta asiakkaiden pompottelu luukulta toiselle loppuu ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aita poistuu. Mutta onko hallituksen esittämä uudistus liian iso myllerrys kerralla? Monien tehtävien siirtoa pohditaan kunnilta maakunnille. Esimerkiksi toisen asteen koulutus on järkevä säilyttää ainakin toistaiseksi kunnilla. Jäähän kunnalle tehtäväksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Erikoissairaanhoidon aluetta HUSia ei pidä pilkkoa ja siksi Uudenmaan maakunta on perusteltu sotealue. Meillä on nyt toimiva maakunnallinen sairaalaverkko. Se pitää vain saada integroitua paremmin lähemmäksi perusterveydenhoitoa. Uudistuksen jälkeenkin terveysaseman on oltava espoolaisille ja muille uusmaalaisille lähipalvelu.

Myös monet sosiaalipalvelut ovat lähipalveluja ja niiden organisointi olisi selkeämpää pienemmillä tuotantoalueilla. Näistä palveluista esimerkkejä ovat kotihoito ja sen tukipalvelut sekä vanhusten laitos- ja asumispalvelut. Vaativissa sosiaalipalveluissa kuten vammaispalveluissa ja lastensuojelussa voidaan olettaa, että suuremmat järjestämis- ja tuottamisalueet tuovat tehokkuutta ja osaamista sekä tasapuolisuutta palvelujen saatavuuteen.

Hallintoalueen sisällä tulee olla joustavuutta sopia asioista ja yhteistyöstä. Kunnille ja itsehallintoalueille on annettava mahdollisuus jakaa tehtäviä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta metropoli ja muut suuret kaupungit tarvitsevat erityisiä välineitä kehityksen hallitsemiseksi. Mielestäni myös joukkoliikennettä tulee pohtia Uudenmaan seudullisena kokonaisuutena, jottei jatkossa nähtäisi sellaisia päätöksiä kuin Länsi-Uudenmaan Y-junan lakkauttaminen. Sen sijaan näkisimme seutua hyödyttävien hankkeiden, kuten raide-jokerin etenevän.

Kuntien vastuulla tulevaisuudessa ovat ainakin varhaiskasvatus, päivähoito, perusopetus, kaavoitus, maapolitiikka, asuntopolitiikka, elinkeinoasiat, kotouttaminen, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi.

Yksi keskeinen kulmakivi uudistuksen onnistumiselle on, kuinka niin sanottu asiakkaan palvelujen valinnanvapauslaki toteutetaan. Ruotsissa käytössä oleva "raha seuraa potilasta" malli on tuonut uusia palveluja kasvukeskuksiin, mutta palvelut ovat heikentyneet harvaan asutuilla alueilla ja lääkäripula on pahentunut. Siksi Ruotsin malli ei suoraan sovi meille. Julkista terveydenhuoltoa ei pidä murentaa, sillä yksityinen monopoli vasta kalliiksi tuleekin. Parhaimmillaan yksityiset palveluntuottajat ja kolmas sektori sparraavat ja täydentävät julkisia palveluja.

Ruotsiin on syntynyt valinnanvapauden myötä 800 uutta, pääasiassa naisten perustamaa hoiva-alan pienyritystä. Olennaista on, etteivät suuret multikansalliset yritykset valtaa terveysalaa ja vie voittojaan veroparatiiseihin. Sote -alan kilpailutuksen kriteerit tulee uudistaa siten, että paikallisia yrityksiä, yhdistyksiä, osuuskuntia ja yhteiskunnallisia yrityksiä voidaan suosia.

Kilpailutus ei voi kuitenkaan koskea keskeisiä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluita, vaan vain täydentää niitä. Onko tarkoitus kilpailuttaa kaikki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut? Onko tarkoitus yhtiöittää kunnalliset tuottajat? Nämä ratkaisut toisivat paljon byrokratiaa ja tehottomuutta julkisten palvelujen sisälle jatkuvine tarjouspyyntöineen. Näin ei voi olla. Uudistuksessa on laitettava ensisijaisesti julkiset palvelut kuntoon ja palvelupolut toimimaan.

Sähköisten palvelujen lisääntyminen auttaa syrjäisemmillä seuduilla, mutta on oltava myös innovatiivisia ratkaisuja ihmisten kohtaamiseen, kuten jalkautuvat asiantuntijat ja monipalvelubussit. Ihminen on oltava uudistuksen keskiössä ja intressinä sotessa kustannusten kohtuullisuus, palveluiden laatu ja saatavuus, sekä palveluiden hyvinvointi- ja terveysvaikutukset.

Arvoisa puheenjohtaja

Espoon lausunto on hyvä kokonaisuus. Siihen on tehty hyvää neuvottelu- ja valmistelutyötä.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com