Puhe eduskunnassa, aiheena energia- ja ilmastostrategia

Puheet • 04.12.2013

Arvoisa puhemies,

Ilmastonmuutos on maapallon ekosysteemin suurin uhka. Tuore IPCC:n raportti kertoi hätkähdyttävää tietoa merien lämpenemisestä ja arktisen jään peittämän alueen pienentymisestä, merenpinnan nousu kiihtynee. Olemme globaalisti ilmastopäästöissä nyt pahimmalla kasvu-uralla. Maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä 5 astetta. Tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta 2 asteeseen edellyttää päästöjen rajua vähentämistä ja sitä, että neljä viidesosaa nykyisistä tunnetuista fossiilisista polttoainevaroista jätetään maahan.
Hallituksen selonteko ei vielä tarjoa kaikkia ratkaisuja maailman pelastamiseksi, vaan se jatkaa edellisen hallituksen linjaa. Päivityksen kaksi merkittävää asiaa ovat se, että tuulivoiman tavoitetta vuodelle 2025 on linjattu 9 terawattituntiin, ja se, että selonteko kiinnittää huomiota pientuotannon edistämiseen, mitä esitetään selvitettäväksi.

Talousvaliokunta on mietinnössään käynyt läpi teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja vaatii korjausta toimimattomaan päästökauppaan sekä tuulivoiman rakentamisen esteiden määrätietoista poistamista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kuultiin kiinnostavia asioita. Tärkeitä ovat kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU:n nykyisissä ilmastotavoitteissa vuodelle 2020 on tavoitteet päästövähennykselle, osuus uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuuden lisäämiselle, kullekin 20 prosenttia parannusta vuoden 1990 tasosta. Jatkossa on tärkeää päättää kaikista näistä kolmesta yhä kunnianhimoisemmat tavoitteet. Strategiassa todetaan, että Suomen kanta EU:n 2030-tavoitteisiin määritellään 2050-tiekarttatyön yhteydessä. Toisaalta tekstissä suhtaudutaan varauksella muuhun kuin päästövähennystavoitteen asettamiseen ja painotetaan kustannustehokkuutta. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on kuitenkin huomattu, että kaksoissääntely on tehokas tilanteessa, jossa pitää saada aikaan isoja muutoksia nopeasti. Ilmastonmuutos on ympäristöongelma, jonka kohdalla ei yksinkertaisesti ole mahdollista testata toimivia ohjauskeinoja ja niiden dynaamisia vaikutuksia yksi kerrallaan, vaan on otettava käyttöön laaja valikoima erilaisia myönteisiä ohjauskeinoja päästöjen vähentämiseksi ja kestävien investointien tukemiseksi. Kaikki kolme tavoitetta tarvitaan jatkossakin, ja tavoitteiden kunnianhimotasoa on nostettava.

Yksi iso ongelma on päästökaupan toimimattomuus ja hiilidioksiditonnin alhainen hinta. Mekanismi on korjattava siten, että se huomioi kivihiilen hinnan ja taantuman vaikutuksen. Ylimääräiset päästöoikeudet on vedettävä pois markkinoilta. Kivihiilen voittokulku lämpövoimaloissa on pysäytettävä. Metsähakkeen tuotantotukea on nostettava, mutta se on samalla irrotettava turpeen verotuksesta. Metsähakkeen korjuun ja logistiikkaketjun edistämiseen tarvitaan satsausta. On harkittava myös uusiutuvan energian jonkinasteista käyttövelvoitetta polttolaitoksille.

Uusiutuvan energian teknologia- ja laitemarkkinoilla on paljon vientimahdollisuuksia, mutta on tärkeää, että Suomeen syntyy alan kotimarkkinat. Uusiutuvan energian ja cleantechin referenssikohteiden innovaatiorahoitus on keskeistä. Esimerkiksi kylmien alueiden merituulivoima on kansainvälisesti kasvava alue, jolla suomalaisilla on mahdollisuuksia kehittää osaamista. Lisäksi meillä on edellytykset toimia älykkään liikenteen ja ict-ratkaisujen hyödyntämisessä.

Kuulemisessa nousi esiin vetytalous yhtenä aurinko- ja tuulienergian varastointiratkaisuna. Tällöin voitaisiin muuntaa ylimääräisen uusiutuvan sähkön avulla hiilidioksidia ja vettä metaaniksi. Kaasu toimii tällöin energian välivarastona. Toimiva maakaasuinfrastruktuuri tarjoaa osaratkaisun sähkön huoltovarmaan hyödyntämiseen.

Teollisuudessa jäte- ja sivuvirtojen hyödyntäminen on osa tulevaisuuden luonnonvaroja säästävää menestystarinaa, ja energiatehokkuus on kaikkein kustannustehokkain keino vähentää päästöjä.

Uusiutuvan lähienergian tuottajana Suomi on ihan tappiolla Ruotsi-maaottelussa. On varmistettava kotitalouksien pientuottajien verkkoonpääsy ja ylijäämäsähkön korvaus nettomittaroinnilla.

Suomen tulee rohkeammin ja nopeammin pyrkiä monipuoliseen uusiutuvan energian hajautettuun tuotantoon sekä sähkö- ja lämpöverkkojen älykkyyden kehittämiseen.

Emme tietenkään ole yksin haasteiden edessä. Pariisin syksy 2015 on tärkeä virstanpylväs maapallon ilmastohistoriassa. Silloin on saatava kansainvälisesti kattava globaali ilmastosopimus. Toivon viisautta maailman päättäjille nähdä kauas ja tehdä ratkaisut tulevien sukupolvien hyväksi.

 

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com