Välikysymyskeskustelu eduskunnassa: tuloerojen kasvu ja verotuksen rakenne

Puheet • 08.02.2011

Arvoisa puhemies,

Uutiset köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymisestä pysäyttävät. Tuloerot ovat kasvaneet liian pitkään ja köyhyys periytyy. 1990-luvun laman aikaan leikattiin lapsiperheiden etuuksia ja lapsia auttavia palveluja vähennettiin. Tähän ei ole tullut muutosta kasvuvuosien Suomessa. Yhä useampi lapsi elää köyhyydessä ja on vaarassa syrjäytyä. Seuraavan hallituskauden suurin haaste on oikeudenmukaisen Suomen jälleenrakentaminen. Vaikeuksia on etenkin yksinhuoltajaperheillä ja monilapsisilla perheillä. Asumiskustannukset ovat iso menoerä. Yksinhuoltajien työllistyminen on haasteellista, koska vuorotyö on lisääntynyt monella alalla. Minne viedä pienet lapset hoitoon? Kuinka yhdistää työ ja perhe? Hoivapalvelut on monipuolistettava, jotta yksinhuoltajilla on paremmat edellytykset työllistyä.

Köyhyys voi koskettaa myös perheitä, joissa on pieniä, päivähoitoikäisiä lapsia, jolloin hoitomaksut vievät osan tienesteistä. Lapsilisien sitominen indeksiin on hyvä asia, mutta siitä huolimatta tarvittaisiin myös tasokorotus. Köyhyyttä voidaan helpottaa parantamalla perusturvaa, nostamalla toimeentulotukea ja peruspäivärahaa. Lasten köyhyyteen on puututtava, ja tässä on yksi takuuvarma keino: ei leikata lapsilisiä toimeentulotuesta. Tämä on tärkeä tavoite seuraavalle hallituskaudelle.

Myös vähävaraisten vanhusten asema huolettaa. Terveyspalvelut, elintärkeät lääkkeet ja asuminen lohkaisevat ison osan pienituloisten eläkeläisten lompakosta. Maaliskuussa 2011 alkava takuueläke helpottaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten asemaa, mutta jatkossa on taattava lainsäädännöllä, että jokaiselle jää välttämättömien menojen jälkeen käyttövarojakin. Vanhuspalvelulakia on kiirehdittävä, sillä niin epäinhimilliset olot monella vanhuksella on laitoshoidossa. Vanhukset ovat arvokas osa yhteiskuntaamme, he ovat heikompiosaisia, joista on hellästi huolehdittava.

Hetemäen tilaustyöhön verouudistuksesta suhtaudun hyvin kriittisesti. Se ei lisää kansalaisten tasapuolista hyvinvointia, päinvastoin näyttäisi lisäävän vähäosaisten ahdinkoa.

Arvoisa puhemies,

Heikoimmista huolehtiminen onnistuu, kun kansantalous on vahvalla tulopohjalla, ja todella keskeistä on työllistää kaikki, myös osatyökykyiset. Viimeisten vuosikymmenien aikana Suomen taloustilanteeseen on ollut vaikuttamassa karkeasti kaksi tekijää: öljy ja sellu. Öljyä on ostettu ja sellua myyty. Kolmanneksi tulee metalliteollisuus. Sotakorvauksista suoriutuminen kehitti raskasta metalliteollisuutta, ja edelleenkin raskaat metalliteollisuuden vientituotteet, kuten laivat, kaivoskoneet, hissit, kupari- ja terästuotteet ovat taanneet suomalaisten hyvinvointia, ja sitten viimeksi tulee sähkö- ja elektroniikkateollisuus ja sen suomalainen tähti Nokia matkapuhelintuotantoineen. Mutta maailma muuttuu. Metsäteollisuudelta odotetaan uuden sukupolven uudistumista, ja öljyn yletön käyttö on lopetettava ennen kuin öljy jättää meidät. Maapallon tulevaisuus on saasteettomuudessa, vähäpäästöisyydessä ja puhtaassa tekniikassa.

Suomessa on toivottu ulkomaisia investointeja vankistamaan talouselämää ja tosiaan, suomalaisten pörssiyritysten osakkeita onkin ostettu ulkomaille. Myös kokonaisia yrityksiä on siirtynyt ulkomaalaisomistukseen, esimerkiksi Leaf Turusta, Havi Hyvinkäältä ja Borealis-tuotantolaitokset Porvoosta. Lopputulos ei useinkaan ole ollut suomalaiselle hyvä, sillä ulkomaalainen omistaja on saattanut lopettaa yrityksen toiminnan Suomessa ja työntekijät ovat menettäneet työpaikkansa ja Suomi verotulonsa. Tämä tilanne on toteutunut usein esimerkiksi teknologiateollisuuden alihankkijoiden kohdalla. Suurimmat suomalaiset yritykset, kuten StoraEnso, Kone ja Nokia ovat laajentuneet ulkomaille, perustaneet siellä teollisuuslaitoksia ja siis työllistäneet ulkomaisia työntekijöitä.

Tämä on globaalin maailman ilmiö, kehityssuunta, joka näyttää vain lisääntyvän. Miten suomalainen työ ja työntekijä pärjää tässä? Mistä saadaan verotulot terveydenhuoltoon, koulutukseen, eläkkeisiin, infrastruktuurin ylläpitoon, asuntotuotantoon, tiede- ja taide-elämään? Valtion on ylläpidettävä laitoksia oikeuden, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon. Tarvitaan verotuloja. Kansantalous on osa maailmantaloutta. Se, mikä on Suomelle menestys, koituu myös suomalaisten hyväksi. Pohjana on suomalainen työ ja tuotteet, laadukkaina ja ekologisesti kestävällä tavalla tuotettuina.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com