Vihreiden ryhmäpuheenvuoro eduskunnassa ruokapolitiikasta

Puheet • 20.10.2010

"Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta"
Arvoisa puhemies,

Suomalainen ruoka saa arominsa pitkästä valoisasta kesäpäivästä. Voimme olla ylpeitä monista perinneherkuista ja luonnon antimista, kuten sienistä ja marjoista. Ruokavalio on monelle merkityksellinen ja henkilökohtainen asia, jonka kaikkia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin on vaikea tietää ja ennustaa. Siksi ruuan käytön ohjaaminen poliittisilla päätöksillä on haastavaa. Kansainvälisillä, kansallisilla ja kuntatason poliittisilla päätöksillä voidaan kuitenkin luoda kannusteita valinnoille, jotka parantavat kansanterveyttä, elävöittävät ruokakulttuuria ja ovat ekologisesti ja eettisesti kestäviä.

Vihreät esittävät, että kasvisten, hedelmien ja marjojen arvonlisävero lasketaan 9 prosenttiin seuraavalla hallituskaudella. Muutos voidaan tehdä kustannusneutraalina, jos samalla nostetaan muiden elintarvikkeiden alvia. Uusi makeisvero on hyvä esimerkki yrityksistä ohjata yksilön kulutusta terveellisen suuntaan.

Arvoisa puhemies,

Huomattava osa ruuasta kulkee tuhansia kilometrejä kumipyörillä ennen päätymistään ruokapöytään. Elintarviketeollisuus on vastannut kuljetuksiin luomalla tuotteita, jotka kestävät hyvin kuljettamista ja säilyttämistä. Tämä on saatu aikaan käyttämällä säilöntäaineita, pakastamalla sekä kehittämällä lajikkeita, joissa pääpaino on kuljetuskestävyydellä. Pitkä kuljetusmatka lisää tarvetta tuotteiden pakkaamiseen ja prosessoimiseen, mikä lisää ympäristörasitusta ja heikentää ruuan ravitsemuksellista laatua.

Ympäristö- ja terveysvaikutuksiltaan samanarvoisista tuotteista kannattaa valita mahdollisimman lähellä tuotettu. Ruuan paikallisuus on osa ruokakulttuurin arvostusta. Paikallinen tuotanto myös työllistää alueellisesti ja on osa kotimaista huoltovarmuutta.

Ilmastonmuutoksen kannalta eri ruoka-aineet ovat vaikutuksiltaan erilaisia, mutta useimmiten kotimainen viljatuote tai peruna on parempi vaihtoehto kuin tuontina tuleva riisi tai pasta. Naudanlihan ilmastopäästöt ovat paljon suuremmat kuin riistan tai kotimaisen järvikalan.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on keskeistä vähentää lihan syöntiä. Monet kuluttajat ovat tulleet ilmastotietoisiksi, ja monipuolisen kasvisruuan kysyntä kasvaa. Monipuolisia vaihtoehtoja sisältävä kasvisruokapäivä kouluissa ja työpaikoilla on hyvä tapa tutustuttaa ihmiset lihattomaan vaihtoehtoon. Myös sesongin mukaisen ruuan käytön edistäminen on ekologista.

Suomen kasvisperäisen rehuvalkuaisen osuuden nostaminen on otettu selonteon yhdeksi tavoitteeksi. Vihreä eduskuntaryhmä painottaa myös tarvetta strategiaan kasvisvalkuaisen lisäämiseksi ihmisravinnoksi ja siihen toimenpiteitä. Suomen oloissa kasvavien palkokasvien, kuten härkäpavun, tuotantoa tulee lisätä.

Arvoisa puhemies,

Ruuantuotantoa on kehitettävä ympäristöystävällisemmäksi siirtymällä suljettuun ravinnekiertoon sekä integroimalla eläintuotantoa ja viljantuotantoa paremmin yhteen. Torjunta-aineiden käyttöä on vähennettävä ja viljelymenetelmiä kehitettävä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Maailman kalakannat, mukaan lukien Itämeren turska ja luonnonlohikannat ovat vaarantuneet. Kalan kulutuksessa on siirryttävä kestävästi pyydetyn kalan käyttöön. Tätä varten kalan alkuperästä ja pyynnin kestävyydestä kertovaa jäljitettävyysjärjestelmää on kehitettävä. Tarvittaessa on voitava asettaa tuontikieltoja.

Haluamme lisää luomuruokaa. Yksi perusongelma luomutuotteiden edistämisessä ovat pienet volyymit. Myyntikanavien löytäminen keskittyneen jalostaja-, logistiikka- ja kauppaportaan kautta on haasteellista pienille ja keskisuurille yrityksille. Ongelma on tiedostettu pitkään. Nyt on korkea aika löytää ratkaisuja, tukea järjestäytynyttä luomualaa, lisätä pk-yritysten välisiä yhteistyön mahdollisuuksia. Tarvitaan myös lähiruokamarketteja ja ruokapiirejä, joista kuluttajat voivat suoraan ostaa luomu- ja lähiruokaa.

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että Suomeen tarvitaan organisoitunut, yhtenäinen ja valtakunnallinen luomutoimija esimerkiksi Tanskan Organic Denmarkin mallin mukaan.

Vihreät linjaavat, että luomuviljelyn osuuden suomalaisesta peltopinta-alasta tulee nousta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi julkisista elintarvikehankinnoista 25 prosenttia tulee olla luomua vuoteen 2020 mennessä. Luomuruuan kilpailukyvyn parantamiseksi arvonlisävero tulisi laskea 9 prosenttiin eli samaan, mitä esitämme kasvisten, hedelmien ja marjojen alviksi. Alvin määrittäminen tuotantotavan mukaan vaatii päätöstä EU-tasolla.

Vaikka haluamme lisää luomuviljelyä, on myös jäljelle jäävää tavanomaista maataloutta kehitettävä ekologisempaan suuntaan. EU:n ympäristötuen perusosa on ehdottomasti suunnattava tutkitusti tehokkaisiin ympäristön tilaa parantaviin toimenpiteisiin huomioiden vesistöjen tila ja luonnon monimuotoisuus. Eläinsuojelulain ja -asetusten uudistuksilla vahvistetaan mahdollisuuksia eläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen ja lisätään eläinten hyvinvointia.

Vihreä eduskuntaryhmä korostaa myös kuluttajan oikeutta saada tietoa ruuan alkuperästä, tuotantotavoista ja ilmastovaikutuksista. Ruokavalio on jokaisen oma valinta, mutta valinnan taustaksi kuluttajan on saatava tietoa.

Arvoisa puhemies,

Hyvä ruoka kuuluu kaikille, on jokaisen perusoikeus. On tärkeää, että ruuan hinta pysyy kohtuullisena. Tarvitsemme lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, emmekä voi ummistaa silmiämme leipäjonoilta. Globaalia vastuuta kannamme tukemalla kehityspolitiikassa maataloustuotantoa, joka edistää kehitysmaiden omaa ruokaturvaa.

Meille kaikille on merkityksellistä se, mitä lapset syövät päivähoidossa ja kouluissa, mitä vanhukset syövät vanhainkodeissa. Lapset ja vanhukset ansaitsevat turvallista, maukasta ja terveellistä ruokaa. Kuntapäättäjillä on iso vastuu varata riittävät määrärahat hyvien hankintojen tekemiseen sekä lähi- ja luomuruuan lisäämiseen. Hankintalakia voi soveltaa painottaen muun muassa tuoreutta ja toimitusaikaa.

Ruoka on osa kulttuuria, ja ateriointi kokoaa ihmisiä yhteen. Työelämän hektisyyttä on hellitettävä, jotta perheillä ja ystävillä olisi enemmän aikaa aterioida yhdessä.




Vastauspuheenvuoro

Arvoisa puhemies,

Ministeri kertoi hankkeesta, jossa pienten elintarvikeyritysten byrokratiaa vähennetään. Se onkin todella keskeinen, tärkeä tavoite, turvata pienimuotoinen paikallinen elintarviketuotanto ja ravintolatoiminta ja vähentää turhaa byrokratiaa. Kysyisin ministeriltä: Onko näköpiirissä jo, millä tavalla elintarviketurvallisuuslainsäädäntöä voitaisiin muuttaa siltä osin, että tätä pienyritysten turhaa taakkaa saadaan vähennettyä, kuitenkin niin, että ei vaarannettaisi elintarviketurvallisuutta?

 

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com