Vuosi takana – ainakin kolme edessä
Lehdissä julkaistut kirjoitukset • Lehtivihreä • 01.02.2005
Kiinnostuin vihreiden toiminnasta kolme vuotta sitten. Kävin silloin uteliaisuuttani Espoon vihreiden nettisivuilla ja taisin saman tien innostua tuosta aidosta aatteen palosta. Liityin mukaan iloiseen vihreään joukkoon siltä istumalta. Sillä tiellä ollaan edelleen. Uutena valtuutettuna on konkreettisesti mahdollisuus tehdä Espoosta vihreämpi. Se mitä vihreissä erityisesti arvostan, on vahva me-henki ja yhdessä tekemisen meininki. Meillä on hienoja työohjelmia ja suuntaa-antavana ohjenuorana Espoon vihreiden vaaliohjelma. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan ideoita ja tavoitteita poliittiseen toimintaan löytyy näistä ohjelmista.
Valtuustosalista tulee mieleen rasavilli koululuokka, jota puheenjohtajamme Eero paimentaa opettajan nuhtelevin ottein. Eipä silti, kyllä tuossa salissa tiettyä arvokkuuttakin on. Uutena kirjoittamattomana sääntönä valtuustossa on puheiden pituuden typistäminen 3 minuuttiin. Tuossa ajassa kyllä ehtii sanoakin viestinsä lyhyesti ja ytimekkäästi. Espoossa on paljon puhuva valtuusto, joka suorataan rakastaa omaa ääntään.
Itselleni tärkeitä teemoja politiikassa on ympäristön suojelu, viheralueiden puolustaminen sekä lasten ja nuorten asiat. Vaikka muut puolueet ovat vihertyneet viime vuosina, on meillä vihreillä silti täysi työsarka viheralueiden varjelussa. Mielestäni viheralueet ovat äärimmäisen tärkeitä ihmisen henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Ei kaupunki voi loputtomiin kasvaa, koska inhimillisessä asuinympäristössä on oltava viheralueita, joissa liikkua ja joihin vetäytyä luonnon rauhaan. Viheralueiden säästäminen on myös ennaltaehkäisevää toimintaa, joka vähentää elintasosairauksia ja henkistä pahoinvointia.
Vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Vihreät ovat olleet mukana puolustamassa kouluja ja puolustamassa lähikirjastoja kansalaisten perusoikeutena. Etelä-Espoon yleiskaavan käsittelyssä käydään ankaraa taistelua kaupunkipuistoista, arvokkaista kulttuuriympäristöistä, viimeisistä rakentamattomista rannoista ja lähimetsistä. Vihreät ovat kritisoineet ns. PPP (Public Private Partnership) hankkeita. Espoo käyttää näihin hankkeisiin hulvattomasti rahaa. On selvää, että pörssiyhtiöt haluavat maksimoida voittonsa. On väärin, että pörssiyhtiöiden voitot revitään asukkaiden selkänahoista. Tässäkin vihreä metelöinti on tuottanut tulosta. Tarkastuslautakunnan raportista käyty keskustelu lähetti selkeän viestin kaupungin johdolle. Espoossa on liikaa kehittämistä, edelläkävijyyttä, innovaatioita ja konsulttiselvityksiä. Nyt pitää keskittyä enemmän espoolaiseen asukkaaseen: minimitoimeentulolla eläviin, lapsiin, heikkoihin ja apua tarvitseviin. Toimeentulotuen maksuhäiriöitä ei voida kovin pitkään selitellä atk-ongelmilla. Jos ihmisillä on todella hätä ja nälkä, heitä ei saisi jättää heitteille kevytmielisten selitysten perusteella.
Paljon riittää vielä tekemistä kolmelle seuraavalle vuodelle. Espoo ei ole lähelläkään niitä vihreitä arvoja, joita me edustamme. Merva totesi osuvasti valtuustopuheessaan: ”Espoon poliittinen kartta ei ole tarpeeksi vihreä, ihmisten pitäisi tietää, mistä täällä päätetään.” Tähän kulminoituu Espoon poliittinen ydin. Valtaa pitävä suurpuolue yrittää runnoa asioita läpi. Ja ne päätökset, joita valtapuolue ajaa, eivät valitettavasti aja asukkaiden hyvinvointia. Me vihreät saamme tässä sopassa melko hyvin viherrettyä päätöksiä. Siinä vaaditaankin poliittista taitoa ja pelisilmää. Ilokseni olen todennut, että tietoa, taitoa ja viisautta meidän ryhmässämme on valtavasti. Itse aion tehdä ankarasti työtä sen eteen, että meidän todellinen sanomamme iskisi läpi asukkaisiin. Me olemme niin hyvä puolue, että muut puolueet pelkäävät tämän tosiasian tulevan julki. Loanheitto vihreitä kohti on aina ollut ennen vaaleja massiivista. Ehkä kolmen vuoden päästä pitäisi olla varautuneempi ja iskeä vähintään samalla mitalla takaisin? Vaikeaa se tulisi olemaan, vihreät eivät helpolla alennu loanheittoon. Meidän paras keinomme on sittenkin tehdä sitä samaa pyyteetöntä työtä kuin aina ennenkin, mutta aina vain paremmin ja entistä näkyvämmin.
Johanna Karimäki
valtuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen
