Ydinvoimakeskustelu eduskunnassa: hallituksen esitys kahden uuden ydinvoimalan rakentamiseksi

Puheet • 30.06.2010

Teollisuuden voiman ja Fennovoiman lupahakemukset, päätöskäsittely Arvoisa puhemies,

Keskeinen asia tässä koko päätöksenteossa on sähkönkulutusarviot. Niitä on hyvin erilaisia eri lähteistä riippuen, ja toisaalta ne myös ohjaavat Suomen tulevaisuuden kehitystä ja sitä, minkälaista teollisuutta tai teknologiaa meillä tulee olemaan. Ydinvoiman ajamiseksi esitetyt sähkönkulutusarviot ovat epärealistisia. Riippumattomat asiantuntijat ovat päätyneet erilaisiin tuloksiin. Syksyllä 2009 valmistui työ- ja elinkeinoministeriössä arvio, jonka mukaan Suomen sähkönkulutus olisi 91 terawattituntia vuonna 2020. Se pitää jo sisällään runsaan kasvun monilla aloilla mukaan lukien metalliteollisuus ja kattaa uudet käyttökohteet, kuten biojalostamot, sähköautot ja lämpöpumput. Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministerivaliokunta päätti vain vähän ennen ydinvoimapäätöksiä, että valmistelun pohjana käytetään 98 terawattitunnin kulutusarviota sekä että virkatyönä tehtyä kulutusarviosta ei esitetä edes vaihtoehtoisena tulevaisuuskuvana. Suurin eroavaisuus hallituksen esityksen ja tutkijoiden välillä on energiaintensiivisten alojen ja siinä etenkin metsäteollisuuden osalta.

Metsäteollisuus uskoo sähköntarpeensa nousevan 7 terawattituntia vuodessa perinteisellä energiaintensiivisellä massa- ja paperituotannolla prosentin kasvuennusteella. Metlan tulevaisuusarviot viittaavat päinvastoin siihen, että energiantarve tulee vähentymään ja Suomen metsäalalla olisi kasvava tarve keskittyä entistä enemmän arvon luontiin eikä määrien kasvattamiseen. Metsäteollisuuden uudet tuotteet voivat olla biopolttoaineita, kemikaaleja, nanosellujohdannaisia, terveysvaikutteisia elintarvikkeita tai uusia puutuoteratkaisuja. - Useat näistä tuotteista käyttävät selvästi vähemmän puuta ja sähköä kuin nykytuotteet.

Myös kotitalouksien ja palvelutuotannon sähkönkulutusennuste on epärealistinen, sillä laitteet kehittyvät energiatehokkaampaan suuntaan. Esimerkkinä kannettavan tietokoneen sähkönkulutus on 17 prosenttia ja iPodin kulutus 2 prosenttia pöytäkoneen kulutuksesta. Rakennusnormit ja kotitalouksien uudet energiaratkaisut tulevat osaltaan vähentämään sähköntarvetta.

Sähköauton moottorin hyötysuhde on bensiinimoottoriin verrattuna ylivertainen. Ja lisäksi sähköautot voivat olla osa älykästä sähköjärjestelmää. Kun akkuja ladataan yöllä, toimivat sähköautot sähkön varastoijina. Vtt:n selvityksen mukaan jos jokainen nyt käytössä oleva auto olisi sähköauto, lisäisi se nykyistä sähkönkulutustamme vain 8 prosenttia. Kaikista näistä edellä todetuista syistä sähköautoistuminen ei ole peruste lisäydinvoimalle.

Energiatehokkuus, uudet teknologiat, jopa ihan uudet uusiutuvan energian muodot ovat tulevaisuuden megatrendi. Meidän kannattaa panostaa näihin, sillä sellaiset maat, jotka ensimmäisinä ovat muutoksessa mukana, saavat suurimman kansantaloudellisen hyödyn.

Arvoisa puhemies,

Työllisyysvaikutukset on arvioitu puutteellisesti, sillä hallituksen esittäessä kahden uuden ydinvoimalan rakentamista se laiminlyö vaihtoehtoisten mallien työllisyysvaikutusten arvioinnin. Professori Peter Lundin mukaan uusiutuvan energian alalle ja siihen liittyvän teknologian vientiin ja tuotekehitykseen voisi syntyä 30 000-40 000 uutta pysyvää työpaikkaa. Tätä tukee myös Saksassa nähty kehitys, jossa uusiutuvan energian alalle on syntynyt yli 200 000 työpaikkaa. Hajautetun energiantuotantomallin luominen jakaisi alueellista hyvinvointia ja työllisyyttä paljon tasapuolisemmin kuin ydinvoiman lisärakentaminen. Ydinvoimassa korostuu eniten rakentamisen aikainen työllisyys. Ja mitä suurempi rakennustyömaa, sitä suurempi osuus on ulkomaisella työvoimalla. Siihen emme voi vaikuttaa EU:n työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen perustuvilla globaaleilla markkinoilla. Talousvaliokunnan mietintöön sisältyvät ponnet ovat hurskaita toiveita tämän suhteen.

Olkiluoto 3:n työmaalla on ilmennyt jo alkuvaiheesta lähtien projektinhallinta-, laatu- ja turvallisuusongelmia, jotka ovat johtuneet pääosin epärealistisesta kustannusarviosta ja aikataulusta sekä alihankinnan ketjutuksesta ja ulkomaisen vuokratyövoiman massiivisesta kierrätyksestä ja työehtojen turvallisuuden valvonnan laiminlyönneistä. Projektin aikana on ilmennyt myös veronkiertoa sekä maksujen, vakuuttamisen ja työterveyshuollon laiminlyöntejä. Työsuojeluviranomaisten tarkastustoimintaa on vaikeutettu ja ammattiyhdistysliikkeen ja henkilöstön edustajien laillisia toimintaoikeuksia rikottu. Työelämävaliokunta esitti talousvaliokunnalle kaikkien näiden edellä mainittujen epäkohtien selvittämistä, mutta talousvaliokunta jätti esityksen valitettavasti huomiotta. Miksi ei edes haluta oppia virheistä?

Yksi talousvaliokunnan ponsi koskee ydinvastuulakia, jonka voimaansaattaminen onkin keskeistä. Valtio tukee ydinvoimaa, vaikka täällä salissa on väitetty, ettei ydinvoima toisi kustannuksia veronmaksajille. Ydinvastuulain puutteet ovat piilotukea ydinvoimalle, samoin veronkierto Mankala-periaatteen mukaisella osakkuussähköllä.

Ehkä kaikkein keskeisin seikka, jonka lopuksi haluan todeta, on se, että ydinvoima jättää lapsille miljoona vuotta vaarallisesti säteilevää jätettä. Ydinjätteen varastointiin liittyy riskejä. Ydinvoima on ratkaisu, joka ei tunne ylisukupolvista vastuuta. Se on myös lisää-lisää-lisää-ratkaisu, jota telluspallon kantokyky ei kestä.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com